Ryhmärakentaminen on viime aikona ollut esillä maan tiedotusvälineissä. Tämä johtuu ennen muuta Jätkäsaaressa vireillä olevista, konsulttivetoisista hankkeista, jotka ovat saaneet hyvin tilaa eri areenoilla. Viimeksi oli aiheesta asiaa YLE:n Kuningaskuluttajassa.
Samaan aikaan oma hankkeemme on edennyt myrskyn ja tuiskun läpi kohti seuraavia rakennusvaiheita. En ole syysmyrskyjen mainingeissa voinut välttyä epäilemästä ryhmärakentamismuodon järkevyyttä rakennuttajana olevan tulevan asukkaan kannalta. Riskit ovat suuret, eikä hanke ole omissa käsissä samalla tavalla kuin yksittäisessä omakotitalohankkeessa.
Ryhmärakentaminen on nopeasti yleistyvä rakentamismuoto, joka mahdollistaa projekteja, joihin yksittäisilla talonrakentajilla tai -rakennuttajilla ei yksin olisi mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi kerrostalon rakentamisen. Ryhmärakennuttamisena toteutettavat eri hankkeet poikkeavat kuitenkin merkittävällä tavalla toisistaan. Toiset ovat lähempänä omakotitalon rakentamista ja toiset lähempänä rakennuttajaliikkeiden toteuttamaa uudisrakentamista.
Ryhmärakentamishankkeet voi karkeasti jakaa konsultti- ja asukaslähtöisiin hankkeisiin. Meillä on kysymys nimenomaan jälkimmäisestä, vaikka nykyään meillä onkin projektinjohtoa ja työmaan johtamista varten palkattu rakennuttajakonsultti.
Sillä, miten hanke alkujaan lähtee liikkeelle on merkittävä vaikutus koko projektiin suunnittelua myöten. Asukaslähtöisyys on hankkeessamme osaltaan johtanut siihen, että talot on suunniteltu hyvinkin tiukasti tulevien asukkaiden lähtökohdista. Suunnitteluvaiheessa ei ole ollut mitään tahoa, joka olisi pakottanut ryhmäläiset hakemaan yhtenäisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja. Arkkitehti on jättänyt asukkaille lähes täyden vapauden suunnitella kustakin talosta omanlaisensa.
Suunnittelun voimakkaan asukaskeskeisyyden seurauksena Fiskarin Brygan työmaalla on parhaillaan rakennettavana viisi aivan erilaista taloa. Olemme liittyneet projektiin vasta myöhemmin, mutta olen ymmärtänyt, että yhtenäistämispyrkimyksiä on matkan varrella ollut. Syystä tai toisesta ne eivät kuitenkaan ole saaneet tuulta alleen.
Talojen erilaisuus on käytännössä johtanut siihen, että ryhmärakentamisen hyödyt jäävät osin saavuttamatta. Hankinnoissa ja urakoissa saadaan toki synergiaetuja. Kuitenkin esimerkiksi rakennesuunnittelun näkökulmasta kysymyksessä on viisi täysin erilaista taloa, jotka kaikki ovat vaatineet omat laskelmansa.
Yksi olennainen tekijä suunnittelun kannalta on budjetin koko. Jos yhden tähtäimessä ovat kustannussäästöt ja toisella tavoitteena design-helmi ja vain taivas rajana, on sanomattakin selvää, että yhteisen linjan löytäminen on vaikeaa. Olisi hyvä, että jo alkuvaiheessa joku taho, joka asettaisi rajoja siihen, millaisella budjetilla projektissa ylipäänsä liikutaan. Tällainen taho voisi ideaalitapauksessa olla hankkeen liikkeelle laittanut konsultti, joka oman asemansa puolesta voisi ohjata sekä suunnittelua että budjetointia. Meidän hankkeessamme konsultilla ei ole ollut suhteessa suunnittelijoihin ja ryhmään sellaista asemaa, että tällainen rajoittaminen olisi ollut mahdollista.
Monen mutkan kautta olemme keskellä hanketta, joka on monella tavalla ainutlaatuinen. Oman osansa tähän on laittanut arkkitehti, rakennuttajaryhmä itse ja jopa kaupunki, jolla on ollut omat vaatimuksensa talojen ulkonäön, julkisivujen ja koko suunniteltavan kohteen suhteen. Tulos on kaikkien viiden talon osalta varmasti uniikki, mutta tässä vaiheessa jännittää, miten paljon miinusmerkkiseksi tilimme on muuttunut siinä vaiheessa, kun sohvaa sisään kannetaan.
Voi olla, että tulevat käänteet vielä muuttavat suhtautumistani, mutta tämänhetkisten kokemusten valossa olen tietyin varauksin valmis liputtamaan konsulttivetoisten hankkeiden puolesta. Syynä ei ole se, että meidän talomme olisi jotenkin huonosti suunniteltu tai että projektinjohto olisi tehoton. Päinvastoin.
Konsulttivetoisessa projektissa hanke on tukevammin yksissä käsissä, jolloin paitsi suunnittelu myös kustannukset ovat paremmin hallinnassa. Tulevan asukkaan asema hankkeessa on ainakin erilainen. Asukas voi jopa itse valita, missä vaiheessa projektia lähtee mukaan ja miten paljon vaikuttaa lopputulokseen. Syksyllä voimaan tulleen ryhmärakennuttamista koskevan lain mukaan tällaisessa hankkeessa on tulevan asukkaan turvana kuluttajansuojaan verrattava suoja suhteessa konsulttiin. Rakennuttajakonsultti voi myös taata kattohinnan, jonka yli kustannukset eivät nouse. Jos hanke viivästyy, vastuu viivästymisestä aiheutuneista kustannuksista ei kaadu tulevien asukkaiden niskaan.
Yksi asia minua kuitenkin askarruttaa. Johtaako keskittyminen ryhmärakentamisen olennaisesti rakennuttajaliikkeiden uudisrakentamisen kaltaiseksi, jossa asukkaiden vaikutusmahdollisuus lopputulokseen on hyvin vähäinen? Se ei välttämättä ole huono asia, mutta silloin ollaan aika kaukana perinteisestä ryhmärakentamisesta, jollaisesta meidänkin hankkeessa on viime kädessä kysymys. Kahden ryhmärakentamistyypin välinen ero ainakin kasvaa entistä suuremmaksi.
0 kommenttia :
Lähetä kommentti