Eilen saimme molemmat, mieheni ja minä, postia Helsingin kaupungilta. Tunnelma oli kuin pääsykoekirjekuorta arvioitaessa. Toinen oli paksu ja toinen ohut. Yksi päässyt läpi, toinen jäänyt rannalle? 

Ei ihan niinkään. Emme olleet hakeneet minnekään opiskelemaan. Varsinkaan Helsingin kaupunkiin. 

Mieheni avasi omansa, sen paksumman kirjekuorista. Sisältönä rakennuslupaamme liittyviä lupapäätöksiä siististi nidottuna pakettina. "Miksi tämä on tullut minulle?" mieheni ihmeissään aprikoi. "Eikö tämä koske meitä molempia?"

Hieno homma, että se oli tullut. Rakennuslupa on vihdoin paitsi meidän nimissämme (eikä edeltäjiemme) myös myönnetty meidän suunnitelmillemme! 

Postia Helsingin rakennusvalvonnasta

Entä se pienempi ja ohuempi kuori sitten? Ajattelin kuorta avatessani sen olevan maksupostia tai tyttäreni päivähoitoon liittyvää infoa. Mutta että mitä. Kirjekuoressa oli minulle osoitettu lasku, jossa vaadittiin suoritusta siitä luvasta, joita koskevat paperit mieheni oli hetkeä aikaisemmin avannut.

Mies saa luvan, ja nainen maksaa? Paneeko rakennusvalvonta meitä nyt ihan kuusnolla? Vai onko tämä nyt sitten sitä modernia kaupunkirakentamista? Tai ehkä rakennusvalvonta vain ajatteli olevan ihan reilua, että molemmat saivat oman kirjekuorensa? Ettei toiselle vaan tule paha mieli. 

Taitaa olla toiveajattelua, että rakennusvalvonnassa tällaisia asioita ajateltaisiin. Päivän hämmentyneimmät naurut kuitenkin saatiin. Kiitos Helsingin kaupunki.

Mukavia kurpitsajuhlia itse kullekin!

Vanhaan kaupunginosaan muuttavalla on yleensä varsin selkeä käsitys tai ainakin mielikuva siitä, millaiseen paikkaan tuleva koti tulee sijoittumaan. Töölö, Kallio, Kamppi, Kruununhaka - jo nimi luo mielikuvaa omanlaisestaan kaupunkikuvasta. Uuteen, vasta kehittymässä olevaan kaupunginosaan muuttavan sen sijaan voi olla hyvin vaikea hahmottaa, millainen tulevasta asuinalueesta lopulta tulee.

Alueen tulevana asukkaana minulle on muodostunut kuva Kalasatamasta toisaalta yhteisöllistä asumista tavoittelevana kaupunginosana ja toisaalta älykkäiden sähköverkkojen ja asukaslähtöisten kokeilujen mallialueena.

Kalasatamassa on lanseerattu erilaisia, edistyksellisiä tavoitteita eteenpäinvieviä hankkeita. On fiksua kaupunkia, fiksua työtä ja oppimista sekä älykästä kaupunkia. Syksyllä 2013 sai alkunsa Fiksu Kalasatama -hanke. Kalasatamasta on tarkoitus tehdä älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsinki Smart City - kaupunki, jossa ihmiset viihtyvät eikä ympäristöä tuhota. Resursseja säästämään on otettu avuksi uutta teknologiaa. Jo nyt Kalasatamassa on toiminnassa kaupungin omistaman yhtiön, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n toteuttama jäteputkijärjestelmä. Kalasataman Palvelu Oy puolestaan hallinnoi korttelipihoja, muita yhteiskäyttöisiä tiloja, maanpäällisiä parkkialueita ja alueportaalia, Fisuverkkoa.

Yhtenä tavoitteena on esimerkiksi tarjota kaupunginosan asukkaille tunti lisää aikaa älykkäiden palveluiden avulla. Ajan säästöön pyritään sujuvan liikenteen, logistiikan ja toimivien lähipalveluiden avulla. Tällä hetkellä tämä kaikki tosin kuulostaa varsin kaukaiselta ottaen huomioon, että toistaiseksi ainoa julkinen liikenneväline alueella on metro. Tulevaisuus on onneksi jotain aivan muuta.

Kalasatamassa lanseeratut konseptit kuulostavat asukkaan näkökulmasta houkuttelevilta. Ajatuksena on, että älykkäässä kaupungissa on töitä mahdollista tehdä kotona, työpaikalla tai esimerkiksi muissa tiloissa kaupungilla. Yhtenä ideana on alueen tilojen joustava käyttöönotto. Esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneeseen voi tulevaisuudessa perustaa start-upin tai vieraskielisen opintopiirin. Myös koulun tilat avautuvat oppituntien jälkeen koko kaupunginosan käyttöön.

Kalasataman rakenteilla olevan koulurakennuksen tiloja pääsevät tulevaisuudessa käyttämään muutkin kuin lapset.
  

Yksi merkittävä osa älykästä Kalasatamaa on kansainvälisestikin merkittävä, Suomen ensimmäinen älykkäiden energiajärjestelmien mallialue. Siihen kuuluu mm. älykkäät, uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät energiajärjestelmät, Suvilahden aurinkovoimala, kodin etäohjauspalvelu ja yhteiskäyttöiset sähköautot. Fiskarin ja Fregatin kortteleiden kerrostaloissa on esimerkiksi käytössä veden ja energiankulutuksen ohjaus- ja raportointijärjestelmä, jossa asukkaat saavat reaaliaikaisen tiedon siitä, paljonko vettä ja sähköä huoneistossa kuluu. Älykkäät energiajärjestelmät -hankkeessa ovat mukana  Helen, ABB, Helen Sähköverkko ja Fingrid.

Fiskarin korttelin kerrostalorakennus, taustalla Hanasaaren voimalaitos

Myös alueen asukkaat ja työntekijät on otettu mukaan innovoimaan uutta, älykästä kaupunginosaa. Hankkeeseen kuuluu Nopeiden kokeilujen ohjelma, jonka ensimmäinen kierros on auki 30.10.2015 asti. Teemoina uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Ohjelmaan valitaan 3-5 kokeilua 30 000 euron kokonaishankintamäärällä. Aiheesta lisää Fiksu Kalasatama -nettisivuilla.