Kirjoitin viime vuoden lopulla blogiin liesituulettimen valintaan liittyviä pohdintojani. Meille on suunniteltu kattoon asennettava liesituuletin, eikä vaihtoehtoja ollut lopulta kuin kaksi. Useiden puhelinsoittojen, IV-suunnittelijan kanssa käytyjen keskustelujen ja oman salapoliisintyöni tuloksena saimme homman vihdoin pakettiin.

Valintamme on Savon ECo-mallinen, kattoon asennettava liesituuletin eRH-9511-S.

Savon liesituuletin kiinnitetään liesituulettimelle rakennetun pömpelin alareunaan.

Laitteessa on kolme isoa plussaa: muotoilu, ekologisuus ja kotimaisuus. Olen jo aiemmin kirjoittanut blogissani siitä, kuinka vaikeaa on ollut löytää taloomme suomalaisia tuotteita ja materiaaleja. On tuntunut, että suomalaiset ovat järjestäen hävinneet taistelun etenkin saksalaisia tuotteita vastaan. Aivan täysin suomalainen tämäkään laite ei kylläkään ole. Siinä on italialainen runko ja suomalainen tekniikka. Savo on rakentanut huippuimuria ohjaavan EC-puhaltimen ja laitteen ohjauselektroniikan sellaiseksi, että laite sopii suomalaisille huippuimureille. Laitteessa on italialainen muotoilu yhdistetty suomalaiseen insinööritaitoon - aika täydellinen yhdistelmä! 

Entä miten liesituuletin voi olla ympäristöystävällinen? Eikö kysymys nimenomaan ole tuotteesta, joka kuluttaa kohtalaisen paljon energiaa? Syy tuotteen ekologisuuteen löytyy ennen kaikkea laitteen ilmanpoiston toteutuksesta ja energiatehokkuudesta. 

Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys olivat taloprojektiin lähtiessämme niitä asioita, joiden olin toivonut kulkevan kantavana teemana talomme materiaaleissa, tuotteissa ja ylipäänsä valinnoissamme. Näin ei kaikilta osin ole ollut, osin omista, muotoiluun liittyvistä mieltymyksistämme johtuen, mutta osin myös meistä riippumattomista syistä. 

Teknisesti liesituuletinta on mahdollista käyttää omalla, sisäisellä moottorilla tai vaihtoehtoisesti se voi ohjata ulkoista IV-laitetta, joko ilmanvaihtokonetta tai katolle sijoitettavaa huippuimuria. 

Suomessa yleinen käyttötapa on liesituulettimen yhdistäminen katolle sijoitettuun huippuimuriin, jota ohjataan joko perinteisellä AC-moottorilla tai uudemmalla EC-ohjauksella (= electronically communicated). Näistä vaihtoehdoista valitsimme nimenomaan EC-ohjauksen, joka on perinteistä AC-moottoria energiatehokkaampi ratkaisu huippuimurin ohjaukseen.

Huippuimuriin yhdistetyn laitteen toiminta. Kuva: Savo

Valitsemamme Savo eRH-9511-S -liesituuletin on suunniteltu yhdessä ECo-huippuimurivalmistajien kanssa ja on täydellisesti yhteensopiva esimerkiksi niin ikään kotimaisen VILPEn energiatehokkaiden ECo-huippuimureiden kanssa, jollainen meilläkin löytyy katolle asennettuna, malliltaan ECo 220S. Myös äänitaso on uusissa ECo-huippuimureissa AC-moottoreita pienempi. Meillä on poistokanavaan asennettu myös äänenvaimennin, joten äänitason keittiön päässä pitäisi olla varsin maltillinen.

Yksi valintamme keskeisiä syitä oli varmuus siitä, että laitteet ovat yhteensopivia ja homma toimii. Savon informatiivisilta nettisivuilta löytyy valintaa helpottavien esitteiden lisäksi tuotesuodatin, jolla pystyy haarukoimaan sopivat tuulettimet esim. asennuspaikan ja ilmanvaihtojärjestelmän mukaan. Tämän lisäksi sivuilla on kaksi taulukkoa, joista voi tarkistaa laitteiden yhteensopivuuden eri huippuimureiden kanssa.

Blogiyhteistyö: Savo Design & Technic Oy

Linkit
Savon liesituulettimet (nettisivut)
Savo liesituulettimet EC-ohjauksella 2016 (esite)
VILPE ECo -huippuimurit (esite)

Maalaustyöt ovat talossamme täydessä vauhdissa. Viimeisten parin viikon aikana ovat terävöityneet seinien kulmat ja tasoittuneet katot. Samalla pintojen väri on pikkuhiljaa vaihtumassa tummasta vaaleaksi. On ihanaa vihdoin päästä todistamaan työvaihetta, jossa edistyksen näkee silmissä.

Olen innoissani, en pelkästään maalaustöiden etenemisestä, vaan myös maalivalinnoistamme. Seinä- ja kattopintoihin olemme valinneet kotimaisen maalitehtaan, Colorian ekologiset, luonnonöljypohjaiset ja antibakteeriset Greenline -maalit.

Kysymyksessä on Colorian muutama sitten lanseeraama innovatiivinen uutuus. Greenline-sarjan ensimmäiset tuotteet, kaksi eri pintamaalia, tulivat markkinoille syksyllä 2013, ja tuoteperhe täydentyi pohja- ja kattomaalilla syksyllä 2016.

Niin, meren läheisyydessä tulee - entä sitten? Kummalliseksi jutun tekee kuitenkin se, että nykyäänkin asumme meren lähituntumassa, mutten ole kiinnittänyt tuulioloihin sen kummemmin huomiota. Kalasatama näyttäisi pikemminkin sijoittuvan  saariston suojaan, ei mitenkään suoraan altistuneena Suomenlahden tuulille. 

Sääilmiötä selvittääkseni olen perehtynyt tuuleen syntyyn. Välillä ilma liikkuu vauhdilla ja toisinaan seisoo paikallaan. Miksi ihmeessä?

Tuuli on maanpinnan suuntainen ilmavirtaus, jonka perimmäisinä syinä ovat aurinko, alueiden erilaisuudet ja näiden kahden aikaansaamat erot ilmanpaineessa. 

Aurinko lämmittää erilaisia alueita eri tavalla, esimerkiksi mantereet lämpenevät päivällä merialueita nopeammin. Myös erilaiset pinnat lämpenevät eri tavalla. Alueiden väliset erot aiheuttavat eroja myös ilmanpaineeseen. 

Jos paine on alueella vakio, siellä on tyyntä. Mitä suurempi paine-ero on eri paikkojen välillä, sitä kovempi tuuli. Ilma virtaa korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Koska kylmempi meri-ilma on raskaampaa kuin lämmin mannerilma, voimistuu tuuli voimistuu päivällä erityisesti rannikkoalueilla.

Takaisin Kalasatamaan. Mereltä tuleva kylmempi ilma kohtaa rannikon lämpimämmän ilman, jolloin syntyy tuuleksi kutsumamme ilmavirtaus mereltä maalle? Näin siinä epäilemättä käy. Merituuli ei kuitenkaan yksistään selitä eroa Kalasataman ja muiden rannikkoalueiden välillä. Syyn on löydyttävä jostain muualta. 

Paikallistasolla tuuleen vaikuttavat monet eri tekijät. Vaihtelu on monen asian summa, johon vaikuttaa esimerkiksi maaston rosoisuuden muuttuminen. Saaristo, yksittäiset saaret ja niemet lisäävät rosoisuutta, kuten myös maaston muodot, pinnan laatu ja peitteisyys vaikuttavat lähellä maanpintaa olevaan tuulen ja sen luonteeseen. 

Syy Kalasataman voimakkaaseen paikallistuuleen on maallikon minitutkimuksen perusteella pinnanmuodoissa ja korkeuserojen vaihtelussa lähialueiden välillä sekä ennen kaikkea, alueen rakentamattomuudessa. Kalasatamassa on vielä laajalti rakentamattomia alueita. Saaristo vaikuttaa omalta osaltaan, Sörnäisten ja Kallion kaupunginosien suuntaan myös korkeusero suhteessa merenpintaan kasvaa. 

Sompasaaren rakentaminen on vielä alkutekijöissään. Alueen rakentamisella voi olla hyvinkin suuri vaikutus alueen tuulioloihin. Aika näyttää, miten tuulioloille alueen rakentamisen seurauksena käy. Tyyntyvätkö tuulet vai saammeko tulevinakin kesinä nauttia merituulen viilentävästä vaikutuksesta?

Vanhaan kaupunginosaan muuttavalla on yleensä varsin selkeä käsitys tai ainakin mielikuva siitä, millaiseen paikkaan tuleva koti tulee sijoittumaan. Töölö, Kallio, Kamppi, Kruununhaka - jo nimi luo mielikuvaa omanlaisestaan kaupunkikuvasta. Uuteen, vasta kehittymässä olevaan kaupunginosaan muuttavan sen sijaan voi olla hyvin vaikea hahmottaa, millainen tulevasta asuinalueesta lopulta tulee.

Alueen tulevana asukkaana minulle on muodostunut kuva Kalasatamasta toisaalta yhteisöllistä asumista tavoittelevana kaupunginosana ja toisaalta älykkäiden sähköverkkojen ja asukaslähtöisten kokeilujen mallialueena.

Kalasatamassa on lanseerattu erilaisia, edistyksellisiä tavoitteita eteenpäinvieviä hankkeita. On fiksua kaupunkia, fiksua työtä ja oppimista sekä älykästä kaupunkia. Syksyllä 2013 sai alkunsa Fiksu Kalasatama -hanke. Kalasatamasta on tarkoitus tehdä älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsinki Smart City - kaupunki, jossa ihmiset viihtyvät eikä ympäristöä tuhota. Resursseja säästämään on otettu avuksi uutta teknologiaa. Jo nyt Kalasatamassa on toiminnassa kaupungin omistaman yhtiön, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n toteuttama jäteputkijärjestelmä. Kalasataman Palvelu Oy puolestaan hallinnoi korttelipihoja, muita yhteiskäyttöisiä tiloja, maanpäällisiä parkkialueita ja alueportaalia, Fisuverkkoa.

Yhtenä tavoitteena on esimerkiksi tarjota kaupunginosan asukkaille tunti lisää aikaa älykkäiden palveluiden avulla. Ajan säästöön pyritään sujuvan liikenteen, logistiikan ja toimivien lähipalveluiden avulla. Tällä hetkellä tämä kaikki tosin kuulostaa varsin kaukaiselta ottaen huomioon, että toistaiseksi ainoa julkinen liikenneväline alueella on metro. Tulevaisuus on onneksi jotain aivan muuta.

Kalasatamassa lanseeratut konseptit kuulostavat asukkaan näkökulmasta houkuttelevilta. Ajatuksena on, että älykkäässä kaupungissa on töitä mahdollista tehdä kotona, työpaikalla tai esimerkiksi muissa tiloissa kaupungilla. Yhtenä ideana on alueen tilojen joustava käyttöönotto. Esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneeseen voi tulevaisuudessa perustaa start-upin tai vieraskielisen opintopiirin. Myös koulun tilat avautuvat oppituntien jälkeen koko kaupunginosan käyttöön.

Kalasataman rakenteilla olevan koulurakennuksen tiloja pääsevät tulevaisuudessa käyttämään muutkin kuin lapset.
  

Yksi merkittävä osa älykästä Kalasatamaa on kansainvälisestikin merkittävä, Suomen ensimmäinen älykkäiden energiajärjestelmien mallialue. Siihen kuuluu mm. älykkäät, uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät energiajärjestelmät, Suvilahden aurinkovoimala, kodin etäohjauspalvelu ja yhteiskäyttöiset sähköautot. Fiskarin ja Fregatin kortteleiden kerrostaloissa on esimerkiksi käytössä veden ja energiankulutuksen ohjaus- ja raportointijärjestelmä, jossa asukkaat saavat reaaliaikaisen tiedon siitä, paljonko vettä ja sähköä huoneistossa kuluu. Älykkäät energiajärjestelmät -hankkeessa ovat mukana  Helen, ABB, Helen Sähköverkko ja Fingrid.

Fiskarin korttelin kerrostalorakennus, taustalla Hanasaaren voimalaitos

Myös alueen asukkaat ja työntekijät on otettu mukaan innovoimaan uutta, älykästä kaupunginosaa. Hankkeeseen kuuluu Nopeiden kokeilujen ohjelma, jonka ensimmäinen kierros on auki 30.10.2015 asti. Teemoina uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Ohjelmaan valitaan 3-5 kokeilua 30 000 euron kokonaishankintamäärällä. Aiheesta lisää Fiksu Kalasatama -nettisivuilla.

Aiot mennä kylpyyn. Katsot ulos. Aurinkoa ei ole paljon näkynyt, joten tuumasta toimeen. Pari pesällistä puita takkaan, ja ei kun vesi lorisemaan. Parin kilon puumäärän polttaminen tunnin ajan lämmittää kylvyn mukavasti 39 ̊C:n lämpötilaan.

Valintamme on Spartherm Ambiente A4 H2O -vesikiertoinen kevyttakka. Kuva: Spartherm

Taloomme on suunniteltu käyttöveden lämmitysjärjestelmä, johon vesikiertoinen takka osaltaan kuuluu. Järjestelmään sisältyy yhteensä neljä osaa:

1. vesikiertoinen takka,

2. katolle sijoitetut aurinkokeräimet, jotka keräävät auringon lämpösäteilyn,

3. alimpaan kerrokseen sijoitettava 500 litran lämminvesivaraaja (ns. hybridivaraaja) ja

4. putkisto osien 1-3 välille ja edelleen hanoihin, josta lämmintä vettä otetaan käyttövedeksi.

Talossamme kiertää vesi aurinkokeräinten, vesikiertoisen takan, varaajan ja hanojen välillä. Putkistoon syötetään kylmää vettä, joka auringon lämpöenergian ja vesikiertoisen takan tuottaman lämmön vaikutuksesta lämpenee ja säilötään varaajaan, josta se on käytettävissä esimerkiksi suihku- tai kylpyvetenä.

Vedenlämmitys tällä järjestelmällä on suunniteltu talossamme ennen kaikkea käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmä tulee kuitenkin olemaan yhteydessä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jolla asuntomme sisätilat lämmitetään. On siten mahdollista, että veden takkalämmitys lämmittää tulevaisuudessa myös lattialämmitystä. Talossamme on kaukolämpö, joka toimii toissijaisena järjestelmänä käyttöveden lämmityksessä. Järjestelmä käyttää ensin varastoidun lämpimän veden ja päästää tämän jälkeen kaukolämmöllä lämmitetyn veden sisään.

Toinen vaihtoehto takkaliitännäiseen vedenlämmitykseen olisi ollut vesikiertoinen valmispiippu, jonka olisi voinut yhdistää mihin tahansa valmistakkaan. Kustannukset tässä vaihtoehdossa olisivat kuitenkin nousseet korkeammaksi, koska takan lisäksi olisi pitänyt hankkia erikseen erikoispiippu. Vesikiertoinen takka ei yksinään maksa sen enempää kuin vastaavanlainen takka ilman vesikierto-ominaisuutta. Toki suurempikokoisia takkoja olisi ollut vesikiertoisena varsin suuri valikoima eri valmistajilla, mutta niiden vaatimukset esimerkiksi rakenteiden kantavuuden suhteen olivat kevyttakkaan verrattuna aivan eri luokkaa.

Onneksi Sparthermin vesikiertoinen kamiina miellyttää silmäämme siinä määrin, että selviämme kevyttakalla yhdistettynä tavalliseen hormiin ja piippuun. Takan valmistajan mukaan kahden kilon painoisen puumäärän polttaminen tunnin ajan lämmittää 140 litran kylvyn 39 ̊C:n lämpötilaan tai 8 minuutin pituisen suihkun samalla lämpötilalla. Takan vesikiertoisen järjestelmän teho on 5,2 kW.

Vesikiertoisen takan yhteyteen liitämme aurinkokeräimet talon katolle. Ideana on veden lämmittäminen valoisaan aikaan aurinkoenergialla ja pimeään aikaan vesikiertoisella takalla.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä täsmentää, etteivät aurinkokeräimet ole sama kuin aurinkopaneelit. Paneelit liittyvät auringon säteilyn hyödyntämiseen sähköenergian lähteenä. Keräimet liittyvät nimenomaan veden lämmittämiseen.

Entä kustannukset? Järjestelmän perustamisvaiheessa kysymyksessä on toki iso investointi, mutta säästöä alkaa laskuihin tulla samantien. Mitä enemmän järjestelmää käyttää, sitä enemmän siitä saa hyötyä. Auringon määrään ei itse voi vaikuttaa, mutta takan osalta on täysin meistä itsestämme kiinni, kuinka paljon puuta jaksamme polttaa. Toki voimme ajatella, että panostamme samalla myös uusiutuvaan energiaan.