Rakennusprojektin aikana olen törmännyt lukuisia kertoja tuotteisiin, joiden olemassaolon olen kyllä noteerannut, mutta joihin en ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota. Puhumattakaan siitä, että olisin tuoteryhmän erilaisia tuotteita tai niiden laatua osannut arvioida.

Yksi näistä tuoteryhmistä on ilmanvaihtoventtiilit. Olen toki edellisiin asuntoihin tulo- ja poistoilmaventtiileitä hankkinut, mutta olen lähinnä ihmetellyt, miksi eri tiloihin tarvitaan erilaiset venttiilit. Uudessa asunnossamme on ilmanvaihto toteutettu myös tuloilman osalta ilmanvaihtokanavien välityksellä. Ovirakojen kautta tapahtuvaa tuloilma on käytössä vain wc- ja kylpyhuonetiloissa. Yhteensä venttiileitä meille tulee valtava määrä, 26 kpl.

Ilmanvaihtoventtiileiden toimittajaksi valikoitui Climecon. Ensimmäisen kerran törmäsin yrityksen nimeen jo ilmanvaihtosuunnitelmassa, jossa venttiileiksi oli speksattu Climeconin tuotteita. Toisen kerran kysyessäni sisustusarkkitehdiltamme esteettisesti sopivaa venttiiliä saunaan.

Climecon on kotimainen valmistaja, jonka tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, Pihtiputaalla ja Kausalassa. Climeconin valikoimasta löytyy tuotteita niin asuntoilmanvaihtoon kuin ammattikeittiöihin, teollisuus- ja liiketiloihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin.

Kuvassa Climeconin seinään asennettava tuloilmaventtiili CLIK 

Asuntoympäristössä ilmanvaihtoventtiileiden tulee täyttää kolme tärkeää kriteeriä. Esteettisyys, tehokkuus ja käytännöllisyys. Kattoon ja seiniin asennettavat laitteet ovat osa sisustusta, minkä vuoksi niiden pitää muodoiltaan ja väreiltään istua asunnon pintamateriaaleihin ja muuhun sisustukseen. Oleellista on myös helppo puhtaanapito ja se ettei tuote aiheuta likaisia jälkiä seinä- tai kattopintoihin. Lisäksi venttiileiden tulisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti sitä, mihin ne on tarkoitettu. Venttiilit ovat ilmastoinnin tärkeimpiä elementtejä. Laadukkailla ratkaisuilla saadaan vedoton, hiljainen ja hyvin sekoittuva sisäilmasto

Pari viikkoa sitten kävin visiitillä Climeconin showroomillta Helsingin Herttoniemessä. Climeconin valikoimasta löytyy useita eri malleja sekä tulo- että poistoilmakanaviin asennettaviksi laitteiksi.

Värejä voi valita kunkin venttiilimallin omista vakioväreistä, muiden Climeconin tuotteiden värivalikoimasta tai melkein mistä tahansa värikartasta. Toki hintaan vaikuttaa se, onko kysymys vakioväristä vai erikseen tilattavasta erikoisväristä.

Kattoon asennettavien Rino-venttiileiden vakiovärit

Venttiilimallien ja värien valintaan vaikuttaa ilmanvaihtokanavan ulostulon sijainti. Osa venttiileistä on suunniteltu seinään asennettavaksi. Lisäksi Climeconilla on kattomalleja sekä tuloilma- että poistoilmakanaviin. Alla meille valitut venttiilit FINO, RINO, PINO ja CLIK.

Venttiilien värien valinta ei ollut ihan helppo homma. Lopulta päädyin siihen, että seinä- ja kattomaalia sävyltään lähellä olevaa valkoista vakioväriä käytetään pienemmissä tiloissa, kuten makuuhuoneissa ja wc-tiloissa. Mustaan lautaseinään ja keittiön kattoon valitsimme sähkökalusteisiin hyvin sointuvat mattamustat venttiilit. Neljännen kerroksen sauna- ja kylpyhuonetiloissa venttiilit ovat lämpökäsitellyllä puupinnalla, johon sopivimmalta tuntuivat grafiiitinharmaat venttiilit. Eteiseen ja 2. kerroksen tehostesävyisiin kattoihin valitsimme katon väriä lähellä olevan värin, jonka uskoisin toimivan myös eteisen betoni- ja viilupintojen läheisyydessä. 

Blogiyhteistyö: Climecon Oy

Kuvat: Climecon Oy

Aiot mennä kylpyyn. Katsot ulos. Aurinkoa ei ole paljon näkynyt, joten tuumasta toimeen. Pari pesällistä puita takkaan, ja ei kun vesi lorisemaan. Parin kilon puumäärän polttaminen tunnin ajan lämmittää kylvyn mukavasti 39 ̊C:n lämpötilaan.

Valintamme on Spartherm Ambiente A4 H2O -vesikiertoinen kevyttakka. Kuva: Spartherm

Taloomme on suunniteltu käyttöveden lämmitysjärjestelmä, johon vesikiertoinen takka osaltaan kuuluu. Järjestelmään sisältyy yhteensä neljä osaa:

1. vesikiertoinen takka,

2. katolle sijoitetut aurinkokeräimet, jotka keräävät auringon lämpösäteilyn,

3. alimpaan kerrokseen sijoitettava 500 litran lämminvesivaraaja (ns. hybridivaraaja) ja

4. putkisto osien 1-3 välille ja edelleen hanoihin, josta lämmintä vettä otetaan käyttövedeksi.

Talossamme kiertää vesi aurinkokeräinten, vesikiertoisen takan, varaajan ja hanojen välillä. Putkistoon syötetään kylmää vettä, joka auringon lämpöenergian ja vesikiertoisen takan tuottaman lämmön vaikutuksesta lämpenee ja säilötään varaajaan, josta se on käytettävissä esimerkiksi suihku- tai kylpyvetenä.

Vedenlämmitys tällä järjestelmällä on suunniteltu talossamme ennen kaikkea käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmä tulee kuitenkin olemaan yhteydessä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen, jolla asuntomme sisätilat lämmitetään. On siten mahdollista, että veden takkalämmitys lämmittää tulevaisuudessa myös lattialämmitystä. Talossamme on kaukolämpö, joka toimii toissijaisena järjestelmänä käyttöveden lämmityksessä. Järjestelmä käyttää ensin varastoidun lämpimän veden ja päästää tämän jälkeen kaukolämmöllä lämmitetyn veden sisään.

Toinen vaihtoehto takkaliitännäiseen vedenlämmitykseen olisi ollut vesikiertoinen valmispiippu, jonka olisi voinut yhdistää mihin tahansa valmistakkaan. Kustannukset tässä vaihtoehdossa olisivat kuitenkin nousseet korkeammaksi, koska takan lisäksi olisi pitänyt hankkia erikseen erikoispiippu. Vesikiertoinen takka ei yksinään maksa sen enempää kuin vastaavanlainen takka ilman vesikierto-ominaisuutta. Toki suurempikokoisia takkoja olisi ollut vesikiertoisena varsin suuri valikoima eri valmistajilla, mutta niiden vaatimukset esimerkiksi rakenteiden kantavuuden suhteen olivat kevyttakkaan verrattuna aivan eri luokkaa.

Onneksi Sparthermin vesikiertoinen kamiina miellyttää silmäämme siinä määrin, että selviämme kevyttakalla yhdistettynä tavalliseen hormiin ja piippuun. Takan valmistajan mukaan kahden kilon painoisen puumäärän polttaminen tunnin ajan lämmittää 140 litran kylvyn 39 ̊C:n lämpötilaan tai 8 minuutin pituisen suihkun samalla lämpötilalla. Takan vesikiertoisen järjestelmän teho on 5,2 kW.

Vesikiertoisen takan yhteyteen liitämme aurinkokeräimet talon katolle. Ideana on veden lämmittäminen valoisaan aikaan aurinkoenergialla ja pimeään aikaan vesikiertoisella takalla.

Tässä yhteydessä on ehkä hyvä täsmentää, etteivät aurinkokeräimet ole sama kuin aurinkopaneelit. Paneelit liittyvät auringon säteilyn hyödyntämiseen sähköenergian lähteenä. Keräimet liittyvät nimenomaan veden lämmittämiseen.

Entä kustannukset? Järjestelmän perustamisvaiheessa kysymyksessä on toki iso investointi, mutta säästöä alkaa laskuihin tulla samantien. Mitä enemmän järjestelmää käyttää, sitä enemmän siitä saa hyötyä. Auringon määrään ei itse voi vaikuttaa, mutta takan osalta on täysin meistä itsestämme kiinni, kuinka paljon puuta jaksamme polttaa. Toki voimme ajatella, että panostamme samalla myös uusiutuvaan energiaan.