Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Rakennusprojektin aikana olen törmännyt lukuisia kertoja tuotteisiin, joiden olemassaolon olen kyllä noteerannut, mutta joihin en ole kiinnittänyt kovin paljon huomiota. Puhumattakaan siitä, että olisin tuoteryhmän erilaisia tuotteita tai niiden laatua osannut arvioida.

Yksi näistä tuoteryhmistä on ilmanvaihtoventtiilit. Olen toki edellisiin asuntoihin tulo- ja poistoilmaventtiileitä hankkinut, mutta olen lähinnä ihmetellyt, miksi eri tiloihin tarvitaan erilaiset venttiilit. Uudessa asunnossamme on ilmanvaihto toteutettu myös tuloilman osalta ilmanvaihtokanavien välityksellä. Ovirakojen kautta tapahtuvaa tuloilma on käytössä vain wc- ja kylpyhuonetiloissa. Yhteensä venttiileitä meille tulee valtava määrä, 26 kpl.

Ilmanvaihtoventtiileiden toimittajaksi valikoitui Climecon. Ensimmäisen kerran törmäsin yrityksen nimeen jo ilmanvaihtosuunnitelmassa, jossa venttiileiksi oli speksattu Climeconin tuotteita. Toisen kerran kysyessäni sisustusarkkitehdiltamme esteettisesti sopivaa venttiiliä saunaan.

Climecon on kotimainen valmistaja, jonka tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa, Pihtiputaalla ja Kausalassa. Climeconin valikoimasta löytyy tuotteita niin asuntoilmanvaihtoon kuin ammattikeittiöihin, teollisuus- ja liiketiloihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin.

Kuvassa Climeconin seinään asennettava tuloilmaventtiili CLIK 
Asuntoympäristössä ilmanvaihtoventtiileiden tulee täyttää kolme tärkeää kriteeriä. Esteettisyys, tehokkuus ja käytännöllisyys. Kattoon ja seiniin asennettavat laitteet ovat osa sisustusta, minkä vuoksi niiden pitää muodoiltaan ja väreiltään istua asunnon pintamateriaaleihin ja muuhun sisustukseen. Oleellista on myös helppo puhtaanapito ja se ettei tuote aiheuta likaisia jälkiä seinä- tai kattopintoihin. Lisäksi venttiileiden tulisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti sitä, mihin ne on tarkoitettu. Venttiilit ovat ilmastoinnin tärkeimpiä elementtejä. Laadukkailla ratkaisuilla saadaan vedoton, hiljainen ja hyvin sekoittuva sisäilmasto

Pari viikkoa sitten kävin visiitillä Climeconin showroomillta Helsingin Herttoniemessä. Climeconin valikoimasta löytyy useita eri malleja sekä tulo- että poistoilmakanaviin asennettaviksi laitteiksi.


Värejä voi valita kunkin venttiilimallin omista vakioväreistä, muiden Climeconin tuotteiden värivalikoimasta tai melkein mistä tahansa värikartasta. Toki hintaan vaikuttaa se, onko kysymys vakioväristä vai erikseen tilattavasta erikoisväristä.

Kattoon asennettavien Rino-venttiileiden vakiovärit

Venttiilimallien ja värien valintaan vaikuttaa ilmanvaihtokanavan ulostulon sijainti. Osa venttiileistä on suunniteltu seinään asennettavaksi. Lisäksi Climeconilla on kattomalleja sekä tuloilma- että poistoilmakanaviin. Alla meille valitut venttiilit FINO, RINO, PINO ja CLIK.

Venttiilien värien valinta ei ollut ihan helppo homma. Lopulta päädyin siihen, että seinä- ja kattomaalia sävyltään lähellä olevaa valkoista vakioväriä käytetään pienemmissä tiloissa, kuten makuuhuoneissa ja wc-tiloissa. Mustaan lautaseinään ja keittiön kattoon valitsimme sähkökalusteisiin hyvin sointuvat mattamustat venttiilit. Neljännen kerroksen sauna- ja kylpyhuonetiloissa venttiilit ovat lämpökäsitellyllä puupinnalla, johon sopivimmalta tuntuivat grafiiitinharmaat venttiilit. Eteiseen ja 2. kerroksen tehostesävyisiin kattoihin valitsimme katon väriä lähellä olevan värin, jonka uskoisin toimivan myös eteisen betoni- ja viilupintojen läheisyydessä. 

Blogiyhteistyö: Climecon Oy

Kuvat: Climecon Oy

Kuten olen blogissani useaan kertaan todennut, keittiötason valinta on ollut yksi haastavimmista sisustuksellisista valinnoista koko hankkeessamme.

Nyt tuo pitkään harkittu valinta on tehty. Päätös on yllätys, jopa itselleni.

Finaaliin päässeet kolme vaihtoehtoa, joista yksi on kvartsi ja kaksi marmoria.

Vielä pari viikkoa sitten etsin kvartsitasoa. Kävin läpi lähes kaikki mahdolliset valmistajat ja kiertelin eri keittiöliikkeissä malleja katsomassa. Kirjoittelin sähköpostia ja soittelin suomalaisille tason valmistajille.

Lopulta löysin itseni Tulikiven Espoon studion takapihalta ja olin myyty. Olin lähtenyt katsomaan kvartsitasoja, mutta eksyin raiteilta. Niin, eikä takaisin ollut enää tulemista. Vaikka luulin valitsevani tasoa, minusta tuntui kuin olisin ollut taideteosta valitsemassa.


Ennen kuin paljastan valintaamme, mennään hieman taaksepäin. Pieneen italialaiseen kaupunkiin Toscanan maakunnan pohjoisosassa. Siellä aloitettiin erityislaatuisen vaalean kiven louhintatyöt parisen tuhatta vuotta sitten.

Carraran marmorilouhokset näkyvät kuvassa vaaleana; taustalla siintää Välimeri. 

Alueella louhittua materiaalia on vuosien varrella käytetty paitsi kodeissa myös esimerkiksi Michelangelon veistoksissa ja useissa julkisissa rakennuksissa, meillä Suomessa Finlandia-talossa.

Niin, paikka on tietysti Carrara, mutta emme kuitenkaan valinneet Carraran marmoria. Toki samalta paikkakunnalta valitsemamme marmorikin on peräisin. Valintamme on juovikkaampi kuin tuo, maailman ehkä tunnetuin marmorilaatu.

Kuva juovikkaan vaalean marmorin louhos.

Marmoria sen kuitenkin on oltava. Kaikesta epäkäytännöllisyydestään ja herkkyydestään huolimatta en millään voinut valita mitään muuta. Ajattelen, että jos ruotsalaiset ja italialaiset käyttävät marmoria keittiötasoinaan, niin miksen myös minä. Tuleehan se varmasti elämään ajan kanssa, mutta niin on tarkoituskin.

Niin, miltä se valittu marmori nyt sitten näyttää? Statuario Venatoksi sitä kutsutaan. Kysymys on itse asiassa siitä nimenomaisesta tasomateriaalista, jonka sisustusarkkitehtimme oli keittiöömme alunperin speksannut.

Keittiön värisuunnitelma sisustusarkkitehtimme pöydällä.

Minua valintamme hieman hymyilyttää. Viimeisimmät sisustukselliset valinnat talossamme ovat todellisia Suomi-Italia -kombinaatioita. Ensin päädyin pitkän harkinnan jälkeen suomalais-italialaisen liesituulettimen, joka on lähtöisin Marchen maakunnasta vain 15 kilometrin päässä viime kesäisen lomamatkamme reiteiltä. Muutama viikko myöhemmin päätin tilata suomalaiselta toimittajalta tason, jonka materiaali on kotoisin - niin tehän jo tiedätte mistä.

Sattumaahan tämä ei tietenkään ole. Jos kodin saisin perustaa sinne, minne kaikkein eniten haluaisin, olisi se tietysti Italiassa. Siellä kokkailisin vanhan kivitalon tunnelmallisessa keittiössä, valkoisella marmoritasolla italialaisen puheensorinan kuuluessa jossain taustalla. Ehkäpä pohjimmainen toiveeni on, että osa tuosta tunnelmasta tulisi moderniin kotiimme valitsemamme tason mukana.

Blogiyhteistyö: Tulikivi Oyj
Maalaustyöt ovat talossamme täydessä vauhdissa. Viimeisten parin viikon aikana ovat terävöityneet seinien kulmat ja tasoittuneet katot. Samalla pintojen väri on pikkuhiljaa vaihtumassa tummasta vaaleaksi. On ihanaa vihdoin päästä todistamaan työvaihetta, jossa edistyksen näkee silmissä.


Olen innoissani, en pelkästään maalaustöiden etenemisestä, vaan myös maalivalinnoistamme. Seinä- ja kattopintoihin olemme valinneet kotimaisen maalitehtaan, Colorian ekologiset, luonnonöljypohjaiset ja antibakteeriset Greenline -maalit.

Kysymyksessä on Colorian muutama sitten lanseeraama innovatiivinen uutuus. Greenline-sarjan ensimmäiset tuotteet, kaksi eri pintamaalia, tulivat markkinoille syksyllä 2013, ja tuoteperhe täydentyi pohja- ja kattomaalilla syksyllä 2016.


Ajamme saksalaisella autolla, pukeudumme italialaisiin vaatteisiin, lomamatkat suuntaamme Espanjaan. Olisiko talonrakentamisessa sen sijaan mahdollista valita suomalaisia tuotteita ja palveluita?

Projektin alkuvaiheessa yksi talomme suunnittelun lähtökohdista oli siniristilippu tuotteiden yhtenä valintaperusteena. Miksi valitsisimme naapurimaassa valmistetun, kun Suomestakin saa hyvää kamaa?

Tässä vaiheessa projektia on kuitenkin pakko myöntää, ettemme ole onnistuneet tavoitteessamme kovinkaan hyvin. On käynyt hieman samoin kuin urheiluvaatteita ostettaessa. Puhumme kyllä pehmoisia kotimaisuuden vaalimisesta, mutta tosipaikan tullen suuntamme joukolla norjalaiseen jättihalliin ja palaamme kotiin kassit täynnä tuotteita pääasiassa muista Pohjoismaista.

Olen jo blogissani esitellyt vesikalustevalintojamme, vesikiertoisen takkamme ja hiilenkultaiset työhuoneen lamppumme. Harmillista kyllä, saksalaisia ovat joka ikinen tuote. Eikä se lopu siihen. Laatat ja kiinteät valaisimet ovat italialaisia, lattialankut tuodaan meille Tanskasta. Keittiön kodinkoneet ovat liesituuletinta lukuunottamatta saksalaisia, kuten näillä näkymin myös sähkökalusteet.

Kiinnitin huomiota samaan ilmiöön vieraillessamme viime kesänä erään suomalaisyrityksen uudessa ja modernissa pääkonttorissa. Uusi rakennus oli vaikuttava: lasikaiteita, modernia tekniikkaa, seinän kokoiset ikkunat ja upeat maisemat. Näimme toki vain pienen osan suurta kokonaisuutta, mutta ilmiö on sama, johon olen törmännyt paitsi itse talonrakentajana myös lukuisissa muissakin suomalaisissa rakennuskohteissa: kotimaisten tuotteiden sijaan käytetään ulkomaisia silloinkin, kun vaihtoehtona olisi varsin laadukkaaksi mielletty, jopa edullinen suomalainen vastine.

Miksi sitten valinta osuu hyvin helposti juuri siihen saksalaiseen, italialaiseen tai jopa virolaiseen tuotteeseen?

Yksi syy on saatavuus. Meille on tulossa vesikiertoinen kevyttakka: saksalainen. Kun kysyimme suomalaiselta takkavalmistajalta, löytyykö heiltä vastaavaa, vastaus oli, ettei vesikiertoista järjestelmää pystytä toteuttamaan kevyttakkaan. Saksalainen pystyy, ja vielä ihan hyvällä teholla. Ostamme siis heiltä.

Lattia- ja terassilaudat ovat toinen hyvä esimerkki. Ostamme pohjoisamerikkalaisesta puusta valmistetut lankut Tanskasta, josta ne kuljetetaan rekalla työmaallemme. Terassilautojen osalta näyttää siltä, että varteenotettavin vaihtoehto on Kebony, joka on yllättävää kyllä, norjalainen. Miten niin voi olla, vaikka meillä on maa täynnä metsää?

Toinen syy, ehkä se merkittävin, on hinta. Miksi maksaa tuotteesta 20-40% enemmän vain siksi, että se on suomalainen? Nyt ei puhuta edes kiinalaisista tuotteista vaan eurooppalaisista. Edellisessä asuntoprojektissamme kotimaisen valmistajan keittiötasosta saamamme tarjous oli yli kolminkertainen verrattuna virolaisen yrityksen vastaavan tuotteen hintaan. Voi vain arvata, mistä taso meille lopulta tuli, eikä laadusta voi kyllä tässäkään tapauksessa valittaa.

Kolmas syy on muotoilu. Suomi on kiistatta muotoilun huippumaita. Eivätkö suomalaiset tuotteet olekin kalliita mutta muotoilultaan huippuja?

Monessa tapauksessa aivan varmasti, mutta.. Edellisessä asuntoprojektissamme osa vesikalusteista oli suomalaisia. Hinta oli suurinpiirtein sama kuin olisi ostanut saksalaisia tuotteita saksalaisesta verkkokaupasta. Tällä kertaa emme tee niin. Syy? Suomalaisvalmistajan kattosuihku pitää irrottaa katosta muutaman kuukauden välein, koska kalkki kerääntyy lautasen alaosaan, jolloin suihku suuntautuu minne sattuu. Asiaa selvitettyäni ilmeni, että saksalaisella valmistajalla ongelma on hoidettu laitteeseen sisäänrakennetulla systeemillä, jonka ansiosta kalkkijäämät voi poistaa hyvin yksinkertaisesti pyyhkäisemällä. Suomalaisen valmistajan wc-istuimen kansi puolestaan irtoilee vähän väliä. Muotoilultaan hienon, kotimaisen tiskialtaan pohjan kallistus taas on niin vähäinen, että tiskien liat jäävät tiskatessa altaan pohjalle. Ja harmillisesti jälleen kerran: suomalainen tuote vaihtuu saksalaiseen.

Olemme toki löytäneet taloon jonkin verran myös suomalaista tuotantoa, ja toivottavasti sitä tulee projektin edetessä vielä lisää. Kotimaisista tuotteista ostoskoriimme ovat valikoituneet ainakin Savon kattoonupotettava liesituuletin ja ihanaakin ihanampi, Tulikiven valkoinen Kuura-kiuas.

Tulikiven valkoinen Kuura-kiuas
Tulikiven Kuura-kiuas integroituna mallina. Kuva: Tulikivi

Wc-tiloihin tulee kierrätettävää materiaalia olevat kotimaiset Durat-tasot. Kattoterassille on suunniteltu suomalainen Drop-ulkoallas.

Myös katolle sijoitettaviksi aurinkopaneeleiksi ja aurinkokeräimiksi on valikoitunut kotimaisia tuotteita. Kiintokalusteet keittiötä lukuunottamatta tulevat suoraan kotimaiselta puusepäntehtaalta. Lasikaiteet on valmistanut suomalainen perheyritys.

Keittiön osalta lopullinen valinta on vielä tekemättä. Vaihtoehtojen joukossa on kaksi suomalaista valmistajaa. Ehkäpä projektin lähestyessä finaalivaiheita pystymme enenevässä määrin valitsemaan suomalaisia tuotteita. Näin ainakin toivomme.