Monen asian summana valitsimme portaikon valaistuksen toteutuksen itse porrasaskelmissa. Vaihtoehtoja olisi ollut muitakin, helpommin toteutettaviakin aina käsijohteen led-nauhoista portaikon seinävalaistukseen. Syystä ja toisesta päädyimme kuitenkin tähän, hieman hankalaan ratkaisuun, mutta uskomme ja toivomme sen olevan kaiken sen vaivan arvoinen.

Porrasvalaistus rakennetaan betoniportaan päälle lattialankuista ja alumiiniprofiiliin verhoilluista ledinauhoista.

Talossamme on kolme portaikkoa ja niissä yhteensä 65 porrasaskelmaa. Alla olevissa piirroksissa portaikot kolmesta eri suunnasta katsottuna.

Porrasaskelmien suuri määrä johtaa siihen, että valaistuksen tulee olla sarjatyönä helposti toteutettavissa.

Alkuperäisissä sisustusarkkitehdin suunnitelmissa portaikko oli suunniteltu toteutettavaksi vanerin ja ohuen lankun yhdistelmänä.

Sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen porrasdetalji

Olen järjestyksen ihminen. Hyvin suunnitellut, toimivat säilytystilat pitävät kaaoksen aisoissa, sekasotkun pois silmistä ja tavarat paikoissa, joista ne myöhemminkin löytyvät.

Keittiön sanotaan olevan kodin sydän, mutta säilytystilat ovat kuin kodin nivelet. Ne tukevat liikettä ja toimintaa talossa, mutta niiden olemassaoloa ei oikein osaa arvostaa niin kauan, kun ne toimivat.

Nykyisen kotimme olohuoneen kaluste syö valtavan määrän tavaraa. 

Uuden talomme säilytystilojen suunnitteluun olen käyttänyt valtavan määrän aikaa ja vaivaa. Olen niin keittiön ja vaatesäilytyksen kuin matkalaukkujen ja jopa likapyykinkin osalta käynyt yksityiskohtaisesti läpi, mihin kaappiin ja mille hyllylle kukin tavararyhmä ja jopa yksittäinen tavara sijoitetaan. Olen mitannut, miten paljon korkeutta eri perheenjäsenten vaatteet vaativat ripustettuina ja miten korkealle kunkin vaatetangon voi sijoittaa, jotta tavarat saa helposti käyttöön. Kuinka monta hyllyä tarvitaan kunkin perheenjäsenen kengille ja laukuille? Minne sijoitetaan puutarhavälineet, sukset ja työkalut? Miten monta astetta ja mihin suuntaan kukin kaapinovi aukeaa?

Olen säilytystiloja suunnitellessani myös käynyt läpi perheemme liikkumista tulevassa talossa, kuvitellut kunkin asukkaan liikkumisen arkitouhuissaan paikasta toiseen. Mistä minne kulkee talon asukas aamulla herättyään ja illalla ennen nukkumaanmenoa? Minne tyttäremme likaiset vaatteet menevät hänen saavutessaan kotiin yltä päältä kurassa? Mihin kaappiin ulosvedettävä silityslauta on sijoitettava, jotta silittäjä olisi touhuissaan mahdollisimman vähän muiden asukkaiden tiellä?  

Vaatesäilytyksen osalta suunnittelumme a ja o on makuuhuoneiden ja vaatesäilytyksen erillisyys. Makuutilat ovat rauhoitettuja tiloja, jonne vaatteet eivät saa jäädä lojumaan. Ideaaleinta olisi, että kaikki vaatteiden pesu, säilytys, silitys ja pukeutuminen tapahtuisi yhdessä ja samassa tilassa, jolloin vaatteita ja pyykkejä olisi vain siellä.

Kovasta yrityksestä huolimatta emme tällaista supervaatehuonetta pystyneet taloon toteuttamaan, vaan päädyimme kahden pääsäilytystilan ratkaisuun. Varsinainen vaatehuone sijaitsee makuuhuoneiden yhteydessä, mutta vaatteiden pesu on keskitetty alakerran vaate-/kodinhoitohuoneeseen. Siellä on myös kuivauskaappi, jonne pikkuväen ulkovaatteet on helppo ripustaa kuivumaan heti sisääntulon yhteydessä. Myös urheiluvaatteet voi työntää pesukoneeseen heti kotiintultua. Urheiluvarusteet puolestaan sijaitsevat alhaalla, jottei niitä tarvitse kuljetella yläkerroksiin.

Vasemmalla projektio alakerran vaate-/kodinhoitohuoneesta, oikealla projektio yläkerran vaatehuoneen takaseinästä. 

Posiitivisena meidän ratkaisussa voi pitää pesukoneiden ja muiden laitteiden sijaintia kaukana makuutiloista, mikä mahdollistaa pyykkikoneen käynnistämisen ajastimella aamuyöstä ilman, että se häiritsee kenenkään unta. Miinuspuolena on yläkerran likaisten vaatteiden ja pestyjen puhtaiden kuljetus kerrosten välillä pyykkipäivänä, mutten usko hyvässä järjestyksessä olevien vaatteiden kuljettamisen kerran viikossa  edestakaisin olevan kovin suuri ongelma. 

Keittiön sekä vaate-/kodinhoitohuoneiden lisäksi säilytystilaa on tulossa eteiseen, portaiden alla 1. kerroksessa olevaan varastoon sekä autotalliin. Viimeksi mainittuun on suunniteltu säilytystä paitsi perinteisesti hyllyköissä myös katosta. Autotallin kattoon rakennetaan verkko, johon saa roikkumaan esimerkiksi pyörät. Tila ei ole kovin suuri, joten säilytystilan maksimoimiseksi olemme päätyneet vähän erikoisiin ratkaisuihin.

Kirjoille on suunniteltu kaksikin säilytyspaikkaa. Toisen kerroksen kirjastoon on tulossa erillisistä hyllyistä ja pikkukaapeista koottu kirjahyllyseinä alla olevien piirrosten mukaan sommiteltuna.

Osa hyllyköistä on avohyllyjä, osa kaappeja. Hyllyissä ja kaapinovissa on materiaalina jalavaviilu. Minua viehättää viilun yhdistäminen raakabetonia olevaan takaseinään. Hyllyseinän vasempaan reunaan on tulossa pianovaloksi alla olevassa kuvassa näkyvä musta, liikuteltava Flos 265 -valaisin.

Toinen kirjahylly tulee työhuoneeseen. Mieheni sai suunnittelun jossain vaiheessa ajatuksen varsin erikoisesta, useita metrejä korkeasta kirjahyllystä, joka jatkuisi kerrosten välissä olevan aukon kautta seuraavaan kerrokseen asti. Ideaa kirjahyllyyn on sittemmin haettu sisustusarkkitehtimme suunnittelemasta toisesta kohteesta, jossa on seuraavanlainen, puusepäntyönä valmistettu kirjahylly.

Meillä kirjahylly tulee kapeampana ja korkeampana. Puureunuksen leveys on versiossamme hieman kapeampi, 14 cm. Hyllyn lopullinen korkeus on vielä harkinnassa, mutta ainakin seuraavan kerroksen lattiataso on tähtäimessä. Sisustusarkkitehdin suunnitelmissa kirjahylly jatkuu aina 4. kerroksen kaidekorkeuteen asti ja näkyy myös eteläterassilta ja jopa saunasta. 

Materiaalina kirjahyllyssä on musta raakalauta. Kirjahyllyn toteutus tulee olemaan mieheni työnäyte. Hän rakensi nykyisen asuntomme seinien puuverhoilut sekä saunan ja odottaa sormet syyhyten puutyövaiheen alkamista.

Kirjahyllyä täydentämään rakennetaan korkeat tikkaat, joiden avulla kirjoja voi hakea ylemmiltä hyllyiltäkin. Kirjahyllyn eteen tulee kolmen Schwarzes Gold -kattovalaisimen sarja, josta olen kirjoittanut blogiini jo aiemmin.

Juuri nyt meillä on suunnittelun ytimessä mielestäni koko rakennusprojektin mielenkiintoisin osa. Keittiö. Rakastamme ruokaa ja ruuanlaittoa. Keittiö on meille kodin sydän, jossa vietämme suurimman osan perheen yhteisestä kotiajasta.

Keittiön suunnittelussa ajatuksemme on vähän erikoinen ja jopa koominen. Uuden keittiömme suunnittelun lähtökohtana nimittäin on vanha keittiömme. Olemme olleet todella tyytyväisiä nykyiseen keittiöömme, joka on Kvikin valikoimasta. Haluamme uudesta keittiöstä yhtä hyvän ja toimivan kuin nykyinen keittiömme.

Nykyinen keittiömme on Kvikin Mano-sarjaa. Uuni-mikroseinän ovet ovat puusepän käsialaa.

Uusi keittiö on toki monella tavalla hyvin erilainen, väriltään ja muodoltaankin, mutta toimivuuden toivoisimme olevan nykyistä luokkaa. Pientä päänvaivaa on aiheuttanut uuden keittiön hiukan pienempi koko, nimittäin säilytystilan osalta. Nykyisen keittiön kaltaisia, kattoon asti ulottuvia kaappeja ei tilaan oikein ole voinut suunnitella. Pöytäpintaa uudessa keittiössä sentään on jonkin verran nykyistä enemmän.

Keittiön suunnittelun alkumetrit otimme sisustusarkkitehtimme, Teemu Saukkosen kanssa. Hän tunsi hyvin vaatimuksemme edellisen projektimme tiimoilta, ja keittiö löysi nopeasti paikkansa toisen kerroksen pihan puoleisessa päädystä, jonne itsekin olimme sitä kaavailleet. Ideana on grillin, savustimen ja ehkä jopa pienen kesäkeittiön sijoittaminen pihalle ikään kuin keittiön jatkeeksi. Pihalle on keittiöstä lasiliukuovi, joten keittiö avautuu lämpimänä vuodenaikana kivasti pihan suuntaan. 

Sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen työpiirustus keittiöstä pihan puolelta katsottuna 

Toinen asia, josta olimme sisustusarkkitehtimme kanssa heti yhtä mieltä, on keittiökaappien väri. Itse olin jo hahmotellut meille Kvikin uutta, harmaata Tinta-keittiötä, kun yhteisessä palaverissamme myös Teemun ideaksi paljastui harmaa keittiö. Myöhemmin väriksi muotoutui värikoodi N496, jota vastaava väri löytyi myös keittiötoimittajien valikoimsta.

Kvikin harmaa Tinta-keittiö. Kuva: Kvik

Harmaaseen kaapistoon yhdistämme marmoripintaa jäljittelevät kvartsitasot. Seinustan välitila jätetään betonipintaan.

Keittiöaltaita meille tulee kaksin kappalein. Pidämme tärkeänä, että tiskaus ja ruuanlaitto on eriytetty kahteen paikkaan. Ruuanlaitossa tarvittavat elintarvikkeet pestään saarekkeen altaassa ja tiskit seinustan vieressä. Bioroskis löytyy saarekkeesta, ja astiat seinustan kaapeista. Vältymme tällä myös märkien vihannesten ja biojätteen liikuttelemisesta saarekkeen ja kaapiston välillä.

Ajatuksena oli keittiön hankkiminen jälleen Kvikistä, mutta matkan varrella mukaan on tarttunut kaksi muutakin varteenotettavaa kandidaattia. Toinen, uusi ja ilmeeltään moderni kotimainen Kitzen tuli sisustusarkkitehtimme suosittelemana ja perinteisempi Puustelli muiden ryhmäläisten kautta. Emme ole vielä tehneet ratkaisuamme, vaan viimeistelemme kunkin toimittajan tarjouksen mieleiseksemme ja kokonaisuuden perusteella teemme valintamme. Kaikissa on puolensa. Kvik on selvästi halvin. Kitzenistä minulla on toistaiseksi paras fiilis, ja Puustelli puolestaan on valikoimaltaan monipuolisin. Kaikista olen saanut tasapuolisesti erittäin hyvää palvelua.

Kitzenin Mari Norolan havainnekuva keittiöstämme, sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen suunnitelmien pohjalta.

Keittiön suunnittelun yksi kulmakivistä on saareke. Kitzenin keittiön saareke (alla olevassa kuvassa) vastaa ilmeeltään hyvin läheisesti meille tulevaa saareketta: harmaat kaapit, valkoinen, marmoria jäljittelevä kvartsikomposiittitaso, valkoinen altakiinnitettävä tiskiallas sekä musta liesitaso. Meillä saareke on kolme metriä pitkä, melkein kaksinkertainen nykyiseen keittiöön verrattuna. Toisin kuin alla olevassa keittiössä, meillä tason on tarkoitus jatkua myös saarekkeen päädyissä, mutta voi olla, että kustannussyistä siitä vielä luovumme.

Seuraavassa kuvassa puolestaan Kitzenin myymälässä oleva harmaa, vetimetön keittiö, jollainen meille tulee, jos Kitzeniin päädymme. (Gaggenaun ihanat kodinkoneet jäivät meillä tosin haaveilun asteelle.)

Meinasi jo unohtua yksi keittiömme olennaisista elementeistä: liesituuletin. Meille on tulossa kattoon kiinnitettävä ja huippuimuriin liitettävä liesituuletin. Koska huonekorkeus tilassa on 3,4 metriä, ei liesituuletinta kuitenkaan kiinnitetä kattoon, vaan kattoon tehdään liesituulettimen kokoinen, alaslaskettu osa, jonka pohjaan liesituuletin kiinnitetään. Alaslaskuosan materiaali on vielä vähän auki. Vaihtoehtoina katon väri tai jalavaviilu, jota meille tulee eri muodoissa muualle asuntoon, myös keittiön viereiseen kirjastotilaan.

Fiskarin Brygassa on suunnittelijoita joka lähtöön. Kortensa on matkan varrella laittanut kekoon pari arkkitehtia, LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija, rakennesuunnittelija ja elementtisuunnittelija. On rakennuttajaryhmässäkin mukana pari arkkitehtia. Kaiken lisäksi talomme sisätilat ja terassialueet ovat sisustusarkkitehdin käsialaa.

Voisi hyvin perustellusti kysyä, mihin tässä tarvitaan vielä erillistä sisustusarkkitehtiakin. Talon suunnitellut arkkitehti olisi pystynyt hyvin suunnittelemaan meille myös asunnon sisätilat. Lähdimme projektiin mukaan kuitenkin hyvin tiukalla aikataululla, minkä vuoksi pidimme tärkeänä, että sisätilat suunnitteleva henkilö tuntee meidät ja ajatuksemme jo etukäteen. Pohtiessamme liittymistä talohankkeeseen oli nykyisen asuntomme suunnitellut sisustusarkkitehti Teemu Saukkonen ensimmäisten puhelinsoittojen joukossa.

Viimeisintä asuntoa lukuunottamatta olen suunnitellut remontoimieni asuntojen uuden ilmeen alusta loppuun asti itse. Tilanne on varmasti tyypillinen monelle talonrakentajalle ja asuntoa remontoivalle. Viimekädessä asunnon suunnittelu kulminoituu siihen, että mennään valittuun rakennusmateriaaleja myyvään liikkeeseen ja valitaan tarvittavat kaakelit, lattiamateriaalit, ovet ja muut tilpehöörit. Keittiö suunnitellaan keittiöliikkeen kanssa, kylpyhuoneet kylpyhuonekauppiaan kanssa. Se, miten yhtenäisen kokonaisuuden näin valitut materiaalit ja kalusteet muodostavat, jää usein sattuman varaan.

Edellinen asuntoprojektimme oli hieman erilainen. Uppouduimme sisustuslehtien maailmaan, ja otimme yhteyttä sisustusarkkitehtiin, jonka suunnittelemat kohteet olivat jääneet mieleemme. Tuloksena syntynyt kokonaisuus oli hyvin erilainen kuin mitä se meidän itse suunnittelemana olisi ollut. Jälkeenpäin ajattelimme, että olimme siirtyneet asunnon suunnittelussa kokonaan uudelle tasolle.

Nykyisen kotimme suunnitellut sis. arkkitehti Teemu Saukkonen suunnittelee uuden talomme sisätilat ja terassialueet.

Sisätilojen suunnittelijan valitsemisessa on valinnanvaraa. On arkkitehteja, sisustusarkkitehteja, sisustussuunnittelijoita, ja voi asunnon toki itsekin suunnitella. Meidän näkökulmastamme tärkein valintakriteeri on yhteinen näkemys siitä, millaiselta toivoisi tulevan kodin näyttävän. Koska kysymys on talon (sisätilojen) rakentamisesta, pidämme myös erityisen tärkeänä, että sisätilojen suunnittelija on arkkitehti tai sisustusarkkitehti.

Talossamme suunnittelu kohdistuu ennen kaikkea rakenteisiin, kuten katto- ja seinälinjoihin, materiaaleihin ja kiinteisiin valaisimiin. Tarkoituksena on vähäisellä määrällä eri materiaaleja saada aikaiseksi mahdollisimman yhtenäinen kokonaisuus, jossa samat tai samankaltaiset elementit toistuvat kaikissa tiloissa. Tilantuntua luodaan esimerkiksi alaslasketuilla katoilla.

Follow my blog with Bloglovin