Olen järjestyksen ihminen. Hyvin suunnitellut, toimivat säilytystilat pitävät kaaoksen aisoissa, sekasotkun pois silmistä ja tavarat paikoissa, joista ne myöhemminkin löytyvät.

Keittiön sanotaan olevan kodin sydän, mutta säilytystilat ovat kuin kodin nivelet. Ne tukevat liikettä ja toimintaa talossa, mutta niiden olemassaoloa ei oikein osaa arvostaa niin kauan, kun ne toimivat.

Nykyisen kotimme olohuoneen kaluste syö valtavan määrän tavaraa. 

Uuden talomme säilytystilojen suunnitteluun olen käyttänyt valtavan määrän aikaa ja vaivaa. Olen niin keittiön ja vaatesäilytyksen kuin matkalaukkujen ja jopa likapyykinkin osalta käynyt yksityiskohtaisesti läpi, mihin kaappiin ja mille hyllylle kukin tavararyhmä ja jopa yksittäinen tavara sijoitetaan. Olen mitannut, miten paljon korkeutta eri perheenjäsenten vaatteet vaativat ripustettuina ja miten korkealle kunkin vaatetangon voi sijoittaa, jotta tavarat saa helposti käyttöön. Kuinka monta hyllyä tarvitaan kunkin perheenjäsenen kengille ja laukuille? Minne sijoitetaan puutarhavälineet, sukset ja työkalut? Miten monta astetta ja mihin suuntaan kukin kaapinovi aukeaa?

Olen säilytystiloja suunnitellessani myös käynyt läpi perheemme liikkumista tulevassa talossa, kuvitellut kunkin asukkaan liikkumisen arkitouhuissaan paikasta toiseen. Mistä minne kulkee talon asukas aamulla herättyään ja illalla ennen nukkumaanmenoa? Minne tyttäremme likaiset vaatteet menevät hänen saavutessaan kotiin yltä päältä kurassa? Mihin kaappiin ulosvedettävä silityslauta on sijoitettava, jotta silittäjä olisi touhuissaan mahdollisimman vähän muiden asukkaiden tiellä?  

Vaatesäilytyksen osalta suunnittelumme a ja o on makuuhuoneiden ja vaatesäilytyksen erillisyys. Makuutilat ovat rauhoitettuja tiloja, jonne vaatteet eivät saa jäädä lojumaan. Ideaaleinta olisi, että kaikki vaatteiden pesu, säilytys, silitys ja pukeutuminen tapahtuisi yhdessä ja samassa tilassa, jolloin vaatteita ja pyykkejä olisi vain siellä.

Kovasta yrityksestä huolimatta emme tällaista supervaatehuonetta pystyneet taloon toteuttamaan, vaan päädyimme kahden pääsäilytystilan ratkaisuun. Varsinainen vaatehuone sijaitsee makuuhuoneiden yhteydessä, mutta vaatteiden pesu on keskitetty alakerran vaate-/kodinhoitohuoneeseen. Siellä on myös kuivauskaappi, jonne pikkuväen ulkovaatteet on helppo ripustaa kuivumaan heti sisääntulon yhteydessä. Myös urheiluvaatteet voi työntää pesukoneeseen heti kotiintultua. Urheiluvarusteet puolestaan sijaitsevat alhaalla, jottei niitä tarvitse kuljetella yläkerroksiin.

Vasemmalla projektio alakerran vaate-/kodinhoitohuoneesta, oikealla projektio yläkerran vaatehuoneen takaseinästä. 

Posiitivisena meidän ratkaisussa voi pitää pesukoneiden ja muiden laitteiden sijaintia kaukana makuutiloista, mikä mahdollistaa pyykkikoneen käynnistämisen ajastimella aamuyöstä ilman, että se häiritsee kenenkään unta. Miinuspuolena on yläkerran likaisten vaatteiden ja pestyjen puhtaiden kuljetus kerrosten välillä pyykkipäivänä, mutten usko hyvässä järjestyksessä olevien vaatteiden kuljettamisen kerran viikossa  edestakaisin olevan kovin suuri ongelma. 

Keittiön sekä vaate-/kodinhoitohuoneiden lisäksi säilytystilaa on tulossa eteiseen, portaiden alla 1. kerroksessa olevaan varastoon sekä autotalliin. Viimeksi mainittuun on suunniteltu säilytystä paitsi perinteisesti hyllyköissä myös katosta. Autotallin kattoon rakennetaan verkko, johon saa roikkumaan esimerkiksi pyörät. Tila ei ole kovin suuri, joten säilytystilan maksimoimiseksi olemme päätyneet vähän erikoisiin ratkaisuihin.

Kirjoille on suunniteltu kaksikin säilytyspaikkaa. Toisen kerroksen kirjastoon on tulossa erillisistä hyllyistä ja pikkukaapeista koottu kirjahyllyseinä alla olevien piirrosten mukaan sommiteltuna.

Osa hyllyköistä on avohyllyjä, osa kaappeja. Hyllyissä ja kaapinovissa on materiaalina jalavaviilu. Minua viehättää viilun yhdistäminen raakabetonia olevaan takaseinään. Hyllyseinän vasempaan reunaan on tulossa pianovaloksi alla olevassa kuvassa näkyvä musta, liikuteltava Flos 265 -valaisin.

Toinen kirjahylly tulee työhuoneeseen. Mieheni sai suunnittelun jossain vaiheessa ajatuksen varsin erikoisesta, useita metrejä korkeasta kirjahyllystä, joka jatkuisi kerrosten välissä olevan aukon kautta seuraavaan kerrokseen asti. Ideaa kirjahyllyyn on sittemmin haettu sisustusarkkitehtimme suunnittelemasta toisesta kohteesta, jossa on seuraavanlainen, puusepäntyönä valmistettu kirjahylly.

Meillä kirjahylly tulee kapeampana ja korkeampana. Puureunuksen leveys on versiossamme hieman kapeampi, 14 cm. Hyllyn lopullinen korkeus on vielä harkinnassa, mutta ainakin seuraavan kerroksen lattiataso on tähtäimessä. Sisustusarkkitehdin suunnitelmissa kirjahylly jatkuu aina 4. kerroksen kaidekorkeuteen asti ja näkyy myös eteläterassilta ja jopa saunasta. 

Materiaalina kirjahyllyssä on musta raakalauta. Kirjahyllyn toteutus tulee olemaan mieheni työnäyte. Hän rakensi nykyisen asuntomme seinien puuverhoilut sekä saunan ja odottaa sormet syyhyten puutyövaiheen alkamista.

Kirjahyllyä täydentämään rakennetaan korkeat tikkaat, joiden avulla kirjoja voi hakea ylemmiltä hyllyiltäkin. Kirjahyllyn eteen tulee kolmen Schwarzes Gold -kattovalaisimen sarja, josta olen kirjoittanut blogiini jo aiemmin.

Juuri nyt meillä on suunnittelun ytimessä mielestäni koko rakennusprojektin mielenkiintoisin osa. Keittiö. Rakastamme ruokaa ja ruuanlaittoa. Keittiö on meille kodin sydän, jossa vietämme suurimman osan perheen yhteisestä kotiajasta.

Keittiön suunnittelussa ajatuksemme on vähän erikoinen ja jopa koominen. Uuden keittiömme suunnittelun lähtökohtana nimittäin on vanha keittiömme. Olemme olleet todella tyytyväisiä nykyiseen keittiöömme, joka on Kvikin valikoimasta. Haluamme uudesta keittiöstä yhtä hyvän ja toimivan kuin nykyinen keittiömme.

Nykyinen keittiömme on Kvikin Mano-sarjaa. Uuni-mikroseinän ovet ovat puusepän käsialaa.

Uusi keittiö on toki monella tavalla hyvin erilainen, väriltään ja muodoltaankin, mutta toimivuuden toivoisimme olevan nykyistä luokkaa. Pientä päänvaivaa on aiheuttanut uuden keittiön hiukan pienempi koko, nimittäin säilytystilan osalta. Nykyisen keittiön kaltaisia, kattoon asti ulottuvia kaappeja ei tilaan oikein ole voinut suunnitella. Pöytäpintaa uudessa keittiössä sentään on jonkin verran nykyistä enemmän.

Keittiön suunnittelun alkumetrit otimme sisustusarkkitehtimme, Teemu Saukkosen kanssa. Hän tunsi hyvin vaatimuksemme edellisen projektimme tiimoilta, ja keittiö löysi nopeasti paikkansa toisen kerroksen pihan puoleisessa päädystä, jonne itsekin olimme sitä kaavailleet. Ideana on grillin, savustimen ja ehkä jopa pienen kesäkeittiön sijoittaminen pihalle ikään kuin keittiön jatkeeksi. Pihalle on keittiöstä lasiliukuovi, joten keittiö avautuu lämpimänä vuodenaikana kivasti pihan suuntaan. 

Sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen työpiirustus keittiöstä pihan puolelta katsottuna 

Toinen asia, josta olimme sisustusarkkitehtimme kanssa heti yhtä mieltä, on keittiökaappien väri. Itse olin jo hahmotellut meille Kvikin uutta, harmaata Tinta-keittiötä, kun yhteisessä palaverissamme myös Teemun ideaksi paljastui harmaa keittiö. Myöhemmin väriksi muotoutui värikoodi N496, jota vastaava väri löytyi myös keittiötoimittajien valikoimsta.

Kvikin harmaa Tinta-keittiö. Kuva: Kvik

Harmaaseen kaapistoon yhdistämme marmoripintaa jäljittelevät kvartsitasot. Seinustan välitila jätetään betonipintaan.

Keittiöaltaita meille tulee kaksin kappalein. Pidämme tärkeänä, että tiskaus ja ruuanlaitto on eriytetty kahteen paikkaan. Ruuanlaitossa tarvittavat elintarvikkeet pestään saarekkeen altaassa ja tiskit seinustan vieressä. Bioroskis löytyy saarekkeesta, ja astiat seinustan kaapeista. Vältymme tällä myös märkien vihannesten ja biojätteen liikuttelemisesta saarekkeen ja kaapiston välillä.

Ajatuksena oli keittiön hankkiminen jälleen Kvikistä, mutta matkan varrella mukaan on tarttunut kaksi muutakin varteenotettavaa kandidaattia. Toinen, uusi ja ilmeeltään moderni kotimainen Kitzen tuli sisustusarkkitehtimme suosittelemana ja perinteisempi Puustelli muiden ryhmäläisten kautta. Emme ole vielä tehneet ratkaisuamme, vaan viimeistelemme kunkin toimittajan tarjouksen mieleiseksemme ja kokonaisuuden perusteella teemme valintamme. Kaikissa on puolensa. Kvik on selvästi halvin. Kitzenistä minulla on toistaiseksi paras fiilis, ja Puustelli puolestaan on valikoimaltaan monipuolisin. Kaikista olen saanut tasapuolisesti erittäin hyvää palvelua.

Kitzenin Mari Norolan havainnekuva keittiöstämme, sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen suunnitelmien pohjalta.

Keittiön suunnittelun yksi kulmakivistä on saareke. Kitzenin keittiön saareke (alla olevassa kuvassa) vastaa ilmeeltään hyvin läheisesti meille tulevaa saareketta: harmaat kaapit, valkoinen, marmoria jäljittelevä kvartsikomposiittitaso, valkoinen altakiinnitettävä tiskiallas sekä musta liesitaso. Meillä saareke on kolme metriä pitkä, melkein kaksinkertainen nykyiseen keittiöön verrattuna. Toisin kuin alla olevassa keittiössä, meillä tason on tarkoitus jatkua myös saarekkeen päädyissä, mutta voi olla, että kustannussyistä siitä vielä luovumme.

Seuraavassa kuvassa puolestaan Kitzenin myymälässä oleva harmaa, vetimetön keittiö, jollainen meille tulee, jos Kitzeniin päädymme. (Gaggenaun ihanat kodinkoneet jäivät meillä tosin haaveilun asteelle.)

Meinasi jo unohtua yksi keittiömme olennaisista elementeistä: liesituuletin. Meille on tulossa kattoon kiinnitettävä ja huippuimuriin liitettävä liesituuletin. Koska huonekorkeus tilassa on 3,4 metriä, ei liesituuletinta kuitenkaan kiinnitetä kattoon, vaan kattoon tehdään liesituulettimen kokoinen, alaslaskettu osa, jonka pohjaan liesituuletin kiinnitetään. Alaslaskuosan materiaali on vielä vähän auki. Vaihtoehtoina katon väri tai jalavaviilu, jota meille tulee eri muodoissa muualle asuntoon, myös keittiön viereiseen kirjastotilaan.

Perheellemme tarjoutui keväällä mahdollisuus lähteä rakentamaan taloa uudelle asuinalueelle Helsingin Kalasatamaan. 

Kysymyksessä on Fiskarin Bryga -nimellä kulkeva ryhmärakentamishanke, jossa viisi pariskuntaa rakentaa yhteisenä hankkeena kukin oman townhouse-tyyppisen pientalonsa vierekkäisille tonteille, Mustikkamaalle rakenteilla olevan sillan kupeeseen.

Hankkeen pääsuunnittelijan, arkkitehti Katja Maununahon havainnekuva viiden talon kokonaisuudesta.

Liityimme hankkeeseen suunnittelun aivan loppuvaiheessa. Sitä ennen oli paljon ehtinyt jo tapahtua. Kaikki oli alkanut arkkitehtikilpailusta, jonka alkuperäinen ryhmä arkkitehti Katja Maununahon johdolla voitti loppuvuonna 2012. Melkein kaikki ryhmäläiset ovat sittemmin vaihtuneet, mutta hanke on porskuttanut eteenpäin aina vain uusien ryhmäläisten voimin. Matkan varrella on neuvotteluita käyty sekä kaupungin kanssa että ryhmän jäsenten kesken. Sopimuksia on laadittu kasapäin, kustannuslaskelmia tehty ja luonnoksiakin laadittu kymmenittäin tai jopa sadoittain. Suunnitelmat ovat matkan varrella tarkentuneet ja rakennuslupahakemukset lopulta loppuvuonna 2014 jätetty. Nykyinen projektinjohtaja hankkeeseen valittiin syksyllä 2014.

Lähes kolme vuotta hankkeen alkamisen jälkeen saimme mahdollisuuden liittyä ryhmään huhtikuussa 2015, yhden ryhmäläisen luovuttua hankkeesta. Tarjolla oli rakennus- ja vuokraoikeus yhteen muodostetuista tonteista, jolla on kokoa 117 neliötä. Liittyessämme projektiin oli rakennuslupa jo myönnetty, suunnitelmat muutenkin lähes toteutusvalmiit, ja rakennustöiden oli määrä alkaa muutaman viikon sisään toukokuussa 2015. Meille kuitenkin vakuutettiin, että pystyisimme vielä muokkaamaan suunnitelmat haluamaamme muotoon - kunhan vain toimisimme todella nopeasti.

Ryhdyimme tuumasta toimeen. Lunastimme osuuden itsellemme, otimme yhteyttä edellisen asuntomme suunnitelleeseen sisustusarkkitehtiin - ja isot pyörät lähtivät pyörimään. Kun rakennustyöt juhannuksen jälkeen alkoivat, suunnitelmamme olivat edenneet jo pitkälle. Paljon suunnittelua on vieläkin tekemättä, mutta varsin pitkälle on kuluneiden viikkojen ja kuukausien aikana kuitenkin jo päästy. Kova on edelleenkin kiire. Taloon on tarkoitus muuttaa vielä tämä vuoden puolella.

Blogissa on tarkoitus paitsi esitellä tulevan kotimme suunnittelua ja rakennusprojektin etenemistä, myös jakaa kokemuksia hankkeen monista erityispiirteistä kiinnostuneille. Talohankkeemme on monella tavalla erityislaatuinen. Sitä se on jo rakennuspaikan sijainnin johdosta. Talolta on linnuntietä Helsingin päärautatieasemalle vain kahden kilometrin matka. Omakotitalon rakentaminen näin lähelle maan pääkaupungin keskustaa on millä tahansa mittapuulla mitattuna ainutlaatuista.

Sijainnin lisäksi hankkeesta tekee mielenkiintoisen suunnittelun vapaus, joka tämän tyyppisiltä kohteilta yleensä puuttuu. Rakennusprojekti on siinä määrin mittava, ettei tavallisella omakotirakentajalla olisi siihen yksin mitään mahdollisuutta. Rakennuttajaliikkeiden rakentamien talojen osalta tulevien asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun on kuitenkin yleensä hyvin rajallinen. Ryhmärakentaminen mahdollistaa suunnittelun vapauden hankkeessa, jonka toteuttaminen muutoin olisi ainakin meille ollut täysin mahdotonta. Talojen tulevilla asukkailla on ollut lähes vapaat kädet suunnitella tulevan kotinsa juuri sellaiseksi kuin haluavat. Näin on ollut hyvin pitkälti myös meidän talomme osalta, vaikka tulimme projektiin mukaan vasta viime keväänä. Voi sanoa, että vain budjetti on ollut rajana.

Hankkeen tuloksena syntyy viiden uniikin pientalon kokonaisuus. Julkisivun näennäisestä yhtenäisyydestä huolimatta jokainen yksittäisistä taloista tulee olemaan omanlaisensa. Yhdistävinä piirteinä taloilla on rungon materiaali betoni, joka on hyvin voimakkaasti läsnä myös kaikkien talojen sisäpinnoilla, huonekorkeus, joka on märkätiloja lukuunottamatta kauttaaltaan yli kolme metriä sekä tilojen perusratkaisut autotalleineen, pihoineen, parvekkeineen ja kattoterasseineen. Kuitenkaan edes kerrosluku ei ole kaikissa taloissa sama, vaan kahteen taloista tulee kolme ja kolmeen neljä kerrosta.

Meille rakennettavan B-talon suunnittelun keskeisiä teemoja ovat paitsi suunnittelun ja toteutuksen laadullisesti korkea taso ja kokonaisuus, käytännöllisyys, valintojen ekologisuus, energian omavaraisuus. Suunnitelmiin kuuluu sähkön tuottaminen katolle sijoitettavilla aurinkopaneeleilla sekä käyttöveden lämmittäminen aurinkokeräimillä ja asuntoon sijoitettavalla vesikiertoisella takalla.

Painopiste blogissa on asunnon ja sen ulkotilojen suunnitteluun ja sisustukseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi aiheina ovat erityisesti energia- ja ympäristökysymykset, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät ilmiöt yleensä sekä uuden asuinalueen muodostuminen ja siihen liittyvät odotukset.

Tervetuloa mukaan seuraamaan talohankkeemme etenemistä!

Anna