Työmaalla on ollut todella vauhdikkaat pari viikkoa. Niin vauhdikkaat, etten ole blogiin ehtinyt juuri kirjoitella. Paikalla on ollut niin maalari, pari sähkömiestä, lasiasennusporukka kuin piippumiehetkin. Itse olen viettänyt aikaa talolla aamusta iltaan. 

Viikon ehdoton kohokohta oli keittiön tasojen asennus. Ja nyt kun tasot on asennettu, en kyllä voisi olla tasoihin yhtään tyytyväisempi. Niin ovat huikeat nuo kauan odotetut tasot.

Pientä viilausta jouduttiin saarekkeen yhteen levyyn vielä asennusvaiheessa tekemään, mutta hienosti sujui painavien marmorielementtien asennus.

Tulikiven miehet seinustan tasoa asentamassa.

Marmoritasoista voi olla monta mieltä, mutta omasta mielestäni se on lopulta juuri niin täydellinen keittiöömme kuin olin haaveillut. Taso on ylipäänsä koko kakkoskerroksen todellinen katseenvangitsija ja piste iin päälle.

Tasoihin valitut laatat olin käynyt valikoimassa Tulikiven tehtaalla.

Seinustan välitilan kohtalon olimme tarkoituksella jättäneet päätettäväksi vasta tasojen asennuksen jälkeen. Betoniseinän nykyinen sävy kun ei istu lainkaan yhteen tason eikä kaappien sävyn kanssa. Sen sijaan keittiön kaapit ja tasot sointuvat yhteen täydellisesti. Betoniseinän käsittelyyn olen valinnut sävyn marmorikuvio löytyvän sävyn.

Välitila kun saadaan vielä käsiteltyä ja hanat sekä loput kaapinovet paikalleen, niin kokonaisuus on valmis. Ehkäpä ensi viikolla näemme keittiön vihdoin ihan kokonaisena.

Blogiyhteistyö: Tulikivi Oyj

Tulikiven Espoon tehtaalta tihkuvien tietojen ja valokuvien mukaan keittiötasojen ja saarekkeen osat ovat valmistumassa.

Seinustan viereen tuleva taso odottamassa aukotukseen pääsyä

Vasta viikon päästään näitä tasoja ihmettelemään livenä talomme keittiössä, mutta kärsimätöntä auttavat kummasti kuvat valmistumassa olevista tasoista. Tasojen ja saarekkeen eri osat olin edellisviikolla käynyt valikoimassa Tulikiven tehtaalla. Alla olevassa kuvassa saarekkeen olohuoneen puoleiseen päätyyn valitsemani laatta.

Alla olevassa kuvassa sovitetaan yhteen yllä olevan kuvan laatasta leikattuja osia jiirikulmineen. Kuvassa saarekkeen olohuoneen puoleinen pääty ja saman puolen taso.

Ennen jiirikulmien sovitusta osat oli leikattu oikean mittaisiksi ja hiottu. Sen jälkeen saarekkeen osat sovitettiin yhteen. Alla olevissa kuvissa pätkä valmiiksi leikattua saarekkeen tasoa hiontapöydällä, jiirikulmien sovitusta ja saarekkeen pääty valmiiksi leikattuna.

Vielä viikko pitäisi jaksaa odottaa ennen tason saamista lopulliseen sijoituspaikkaansa. En kuitenkaan uskaltanut ottaa asennusta vielä tälle viikolle. On parempi antaa lattian käsittelyaineiden kunnolla kovettua ennen tason, lasien ja muiden jäljellä olevien massiivisten elementtien asennusta.

Blogiyhteistyö: Tulikivi Oyj

Kuvat: Tomi Huovinen

Kuten olen blogissani useaan kertaan todennut, keittiötason valinta on ollut yksi haastavimmista sisustuksellisista valinnoista koko hankkeessamme.

Nyt tuo pitkään harkittu valinta on tehty. Päätös on yllätys, jopa itselleni.

Finaaliin päässeet kolme vaihtoehtoa, joista yksi on kvartsi ja kaksi marmoria.

Vielä pari viikkoa sitten etsin kvartsitasoa. Kävin läpi lähes kaikki mahdolliset valmistajat ja kiertelin eri keittiöliikkeissä malleja katsomassa. Kirjoittelin sähköpostia ja soittelin suomalaisille tason valmistajille.

Lopulta löysin itseni Tulikiven Espoon studion takapihalta ja olin myyty. Olin lähtenyt katsomaan kvartsitasoja, mutta eksyin raiteilta. Niin, eikä takaisin ollut enää tulemista. Vaikka luulin valitsevani tasoa, minusta tuntui kuin olisin ollut taideteosta valitsemassa.

Ennen kuin paljastan valintaamme, mennään hieman taaksepäin. Pieneen italialaiseen kaupunkiin Toscanan maakunnan pohjoisosassa. Siellä aloitettiin erityislaatuisen vaalean kiven louhintatyöt parisen tuhatta vuotta sitten.

Carraran marmorilouhokset näkyvät kuvassa vaaleana; taustalla siintää Välimeri. 

Alueella louhittua materiaalia on vuosien varrella käytetty paitsi kodeissa myös esimerkiksi Michelangelon veistoksissa ja useissa julkisissa rakennuksissa, meillä Suomessa Finlandia-talossa.

Niin, paikka on tietysti Carrara, mutta emme kuitenkaan valinneet Carraran marmoria. Toki samalta paikkakunnalta valitsemamme marmorikin on peräisin. Valintamme on juovikkaampi kuin tuo, maailman ehkä tunnetuin marmorilaatu.

Kuva juovikkaan vaalean marmorin louhos.

Marmoria sen kuitenkin on oltava. Kaikesta epäkäytännöllisyydestään ja herkkyydestään huolimatta en millään voinut valita mitään muuta. Ajattelen, että jos ruotsalaiset ja italialaiset käyttävät marmoria keittiötasoinaan, niin miksen myös minä. Tuleehan se varmasti elämään ajan kanssa, mutta niin on tarkoituskin.

Niin, miltä se valittu marmori nyt sitten näyttää? Statuario Venatoksi sitä kutsutaan. Kysymys on itse asiassa siitä nimenomaisesta tasomateriaalista, jonka sisustusarkkitehtimme oli keittiöömme alunperin speksannut.

Keittiön värisuunnitelma sisustusarkkitehtimme pöydällä.

Minua valintamme hieman hymyilyttää. Viimeisimmät sisustukselliset valinnat talossamme ovat todellisia Suomi-Italia -kombinaatioita. Ensin päädyin pitkän harkinnan jälkeen suomalais-italialaisen liesituulettimen, joka on lähtöisin Marchen maakunnasta vain 15 kilometrin päässä viime kesäisen lomamatkamme reiteiltä. Muutama viikko myöhemmin päätin tilata suomalaiselta toimittajalta tason, jonka materiaali on kotoisin - niin tehän jo tiedätte mistä.

Sattumaahan tämä ei tietenkään ole. Jos kodin saisin perustaa sinne, minne kaikkein eniten haluaisin, olisi se tietysti Italiassa. Siellä kokkailisin vanhan kivitalon tunnelmallisessa keittiössä, valkoisella marmoritasolla italialaisen puheensorinan kuuluessa jossain taustalla. Ehkäpä pohjimmainen toiveeni on, että osa tuosta tunnelmasta tulisi moderniin kotiimme valitsemamme tason mukana.

Blogiyhteistyö: Tulikivi Oyj

Kirjoitin viime vuoden lopulla blogiin liesituulettimen valintaan liittyviä pohdintojani. Meille on suunniteltu kattoon asennettava liesituuletin, eikä vaihtoehtoja ollut lopulta kuin kaksi. Useiden puhelinsoittojen, IV-suunnittelijan kanssa käytyjen keskustelujen ja oman salapoliisintyöni tuloksena saimme homman vihdoin pakettiin.

Valintamme on Savon ECo-mallinen, kattoon asennettava liesituuletin eRH-9511-S.

Savon liesituuletin kiinnitetään liesituulettimelle rakennetun pömpelin alareunaan.

Laitteessa on kolme isoa plussaa: muotoilu, ekologisuus ja kotimaisuus. Olen jo aiemmin kirjoittanut blogissani siitä, kuinka vaikeaa on ollut löytää taloomme suomalaisia tuotteita ja materiaaleja. On tuntunut, että suomalaiset ovat järjestäen hävinneet taistelun etenkin saksalaisia tuotteita vastaan. Aivan täysin suomalainen tämäkään laite ei kylläkään ole. Siinä on italialainen runko ja suomalainen tekniikka. Savo on rakentanut huippuimuria ohjaavan EC-puhaltimen ja laitteen ohjauselektroniikan sellaiseksi, että laite sopii suomalaisille huippuimureille. Laitteessa on italialainen muotoilu yhdistetty suomalaiseen insinööritaitoon - aika täydellinen yhdistelmä! 

Entä miten liesituuletin voi olla ympäristöystävällinen? Eikö kysymys nimenomaan ole tuotteesta, joka kuluttaa kohtalaisen paljon energiaa? Syy tuotteen ekologisuuteen löytyy ennen kaikkea laitteen ilmanpoiston toteutuksesta ja energiatehokkuudesta. 

Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys olivat taloprojektiin lähtiessämme niitä asioita, joiden olin toivonut kulkevan kantavana teemana talomme materiaaleissa, tuotteissa ja ylipäänsä valinnoissamme. Näin ei kaikilta osin ole ollut, osin omista, muotoiluun liittyvistä mieltymyksistämme johtuen, mutta osin myös meistä riippumattomista syistä. 

Teknisesti liesituuletinta on mahdollista käyttää omalla, sisäisellä moottorilla tai vaihtoehtoisesti se voi ohjata ulkoista IV-laitetta, joko ilmanvaihtokonetta tai katolle sijoitettavaa huippuimuria. 

Suomessa yleinen käyttötapa on liesituulettimen yhdistäminen katolle sijoitettuun huippuimuriin, jota ohjataan joko perinteisellä AC-moottorilla tai uudemmalla EC-ohjauksella (= electronically communicated). Näistä vaihtoehdoista valitsimme nimenomaan EC-ohjauksen, joka on perinteistä AC-moottoria energiatehokkaampi ratkaisu huippuimurin ohjaukseen.

Huippuimuriin yhdistetyn laitteen toiminta. Kuva: Savo

Valitsemamme Savo eRH-9511-S -liesituuletin on suunniteltu yhdessä ECo-huippuimurivalmistajien kanssa ja on täydellisesti yhteensopiva esimerkiksi niin ikään kotimaisen VILPEn energiatehokkaiden ECo-huippuimureiden kanssa, jollainen meilläkin löytyy katolle asennettuna, malliltaan ECo 220S. Myös äänitaso on uusissa ECo-huippuimureissa AC-moottoreita pienempi. Meillä on poistokanavaan asennettu myös äänenvaimennin, joten äänitason keittiön päässä pitäisi olla varsin maltillinen.

Yksi valintamme keskeisiä syitä oli varmuus siitä, että laitteet ovat yhteensopivia ja homma toimii. Savon informatiivisilta nettisivuilta löytyy valintaa helpottavien esitteiden lisäksi tuotesuodatin, jolla pystyy haarukoimaan sopivat tuulettimet esim. asennuspaikan ja ilmanvaihtojärjestelmän mukaan. Tämän lisäksi sivuilla on kaksi taulukkoa, joista voi tarkistaa laitteiden yhteensopivuuden eri huippuimureiden kanssa.

Blogiyhteistyö: Savo Design & Technic Oy

Linkit
Savon liesituulettimet (nettisivut)
Savo liesituulettimet EC-ohjauksella 2016 (esite)
VILPE ECo -huippuimurit (esite)

Keittiön kaappien väri on ollut yksi isoista valinnoistamme taloa suunnitellessamme. Asiaa helpotti tosin se, että sisustusarkkitehtimme oli valinnasta heti alusta asti samoilla linjoilla. Tässä keittiön materiaalihahmotelmaa Teemu Saukkosen pöydällä.

Periaatteessa värivaihtoehtoja meillä oli kolme: valkoinen, musta ja harmaa. Edellisessä kodissamme oli valkoinen keittiö, mutta nyt oli alusta asti selvää, että väri tulee olemaan jotain aivan muuta.

Naapuritaloissamme kahdella on musta keittiö ja kahdella valkoinen. Upeat valmiit keittiöt nähtyäni oma värinvalinta alkoi hieman jopa pelottaa. Jännitys oli valtava, kun joulun jälkeen yhden ovipaketin avattuani näin valitsemani värin livenä oikeassa ympäristössään. Eniten jännitti se, miten väri sointuu taustalla olevan betoniseinän värin kanssa.

Eri keittiöliikkeitä kierreltyäni olin ymmärtänyt, että harmaasävyissä on vaihtoehtoja lähes loputon määrä. On siniseen taittavaa, lähes ruskeita sävyjä ja kaikkea siltä väliltä, tummaa ja vaaleaa. Se mikä kuvassa näytti neutraalilta keskiharmaalta saattoi livenä olla lähes sininen. Hankaluutta aiheutti myös sävyjen muuttuminen vallitsevan valaistuksen mukaan, kuten alla olevasta kuvasta hyvin näkyy. Kaapiston väri on pöydällä olevista mallikappaleista oikean puoleisin.

Lopulta keksin ottaa kierrokselle mukaan kaksi värimallia, jotka olin käyttänyt visiitillä myös uudessa talossamme. Tämäkin kuva on otettu hieman keltasävyisessä valaistuksessa eivätkä värit aivan vastaa todellisuutta.

Loppujen lopuksi uskon löytäneeni harmaasävyjen joukosta hyvän vaihtoehdon. Ei voi kuin toivoa, että se näyttää myös isona pintana hyvältä keittiössämme. Vielä hetki pitää odottaa. Keittiön asennustyöt ovat vasta alkaneet. 

Liesituulettimen valinta ei ole ollut ihan yksinkertainen temppu. Olemme jostain saaneet päähämme, että liesituulettimen tulee olla paitsi kattoon asennettava myös huippuimuria ohjaava. Tämä on kaventanut valinnanvaran minimiin. Malli on edelleenkin päättämättä. Alla olevan kuvan mukaista tuuletintunnelmaa kuitenkin haemme.

Kuva: Best

Viime viikolla valmistui pömpeliksi kutsumamme katon alaslasku, jonka alapintaan liesituuletin kiinnitetään.

Liesituuletin kiinnitetään pömpeliin, jonka mitat ovat 1,2 x 0,9 metriä.

Massiivinen pömpeli on iso osa 2. kerroksen sisustusta, jonka suunnittelusta on vastannut sisustusarkkitehtimme Teemu Saukkonen. Alunperin pömpeli oli tarkoitus verhoilla samalla jalavaviilulla kuin muutkin viilupinnat liukuovissa, kylppäreiden kalusteissa ja kirjaston avohyllyköissä. Lopulta kuitenkin päädyimme siihen, että pömpelistä tulee katon värinen eli valkoinen.

Vaihtoehtoja on peräti kaksi: suomalaisen Savon eRH-95 RST ja italialaisen Bestin Cirrus. Koomiseksi tilanteen tekee se, että kaksi mallia ovat täsmälleen saman näköiset.

Vasemmalla Best Cirrus ja oikealla Savo eRh-95

Kuten kuvista näkyy, ulkoisesti liesituulettimet ovat paitsi samannäköisiä myös täsmälleen samankokoisia. Myös valaistus on samalla tavalla tuulettimen keskellä. Laitteet tulevat myös samalta tehtaalta, ja niiden jälleenmyyjä Suomessakin on sama.

Vaihtoehtojen välillä on kuitenkin kaksi merkittävää eroa: hinta ja tekniikka. Savon liesituulettimesta pitäisi pulittaa pari tonnia, kun Cirruksen saisi omaksi kolmasosalla.

Asiaa selvitettyäni kävi ilmi, että ulkoisesti samannäköisiltä näyttävät laitteet toimivat kuitenkin aivan eri tavalla.  Liesituulettimessa kun on muitakin ominaisuuksia kuin ulkonäkö. Tarkoituksenahan on imeä käryt mahdollisimman tehokkaasti pois huoneilmasta. Siinä ei pelkkä ulkonäkö auta.

Yksinkertaistetusti voi sanoa, että hormiin liitettävät liesituulettimet toimivat Suomessa joko laitteen omalla moottorilla, joka työntää käryt hormiin, tai sitten laite on liitetty huippuimuriin, joka imee käryt hormia pitkin ulkoilmaan. Lienee selvää, että moottorilla ja sen sijainnilla on vaikutusta liesituulettimen äänitasoon. Hormiin on mahdollista myös asentaa äänenvaimennin, joka vaimentaa keittiöön kuuluvan huippuimurin äänen minimiin.

Molemmat laitteet ovat saatavana sisäisellä moottorilla varustettuina malleina. Vain Savon laite kuitenkin voidaan kiinnittää katolle sijoitettavaan huippuimuriin. Bestin mallia on kyllä mahdollista käyttää ulkoisella joko ulkoilmaan tai huoneen yläpohjaan kiinnitetyllä moottorilla, mutta LVI-suunnittelijamme ei pitänyt sellaista hyväksyttävänä vaihtoehtona.

Vaihtoehtoina meillä ovat siten joko sisäisellä moottorilla varustetut mallit tai huippuimuria ohjaava Savon malli.  Valitako siis suomalainen, hieman kallis mutta tekniikaltaan varmasti luotettava huippuimuriin liitettävä laite vai mennäkö italialaisvalmistajan halvemmalla perusmallilla?

Pitää hieman pohtia.

Kuvittelin jo jossain vaiheessa, että olimme saavuttaneet talomme suunnittelussa päätepisteen. Lukkoon lyödyt suunnitelmat löytyivät joka kerroksen seiniltä. Keittiön ja vaatehuoneen kaapit oli tilattu, kylpyhuoneen kalusteet hankittu, rakennustyöt hyvässä vauhdissa. No ei sitten ihan niinkään. Aloitin juuri uuden suunnittelurupeaman.

Ennen varsinaiseen sisustukseen liittyviä suunnittelukohteita on kuitenkin vielä kaksi keittiön suunnitteluun lukeutuvaa yksityiskohtaa, jotka pitäisi nyt päättää. Keittiön tasot ja liesituuletin.

Näistä työn alla on ensin mainittu. Tasojen lisäksi meille tulee samasta materiaalista saarekkeen päädyt. Varsin paljon materiaalia tarvitaan siis. En edelleenkään ihan tiedä, millainen taso meille sittenkään on tulossa. Unelmiemme keittiötaso olisi hyvin lähellä alla olevien kuvien mukaista tunnelmaa.

Sisustusarkkitehtimme suunnitelmissa tasoksi valikoitui hienostunut marmori Statuario Venato. 

Kuvassa marmorimalli yhdessä keittiön kaappien ja lattian mallipalojen kanssa.

Marmoritasoissa minua kuitenkin mietityttää pinnan säilyminen hyvänä. Vaikka marmoria paljon käytetäänkin keittiötasoissa, ei sitä varauksetta sinne suositella. Pinta on huokoinen ja pehmeä. Siihen jättää jälkensä niin viini, sitruuna kuin kahvikin. Statuario Venaton ohella toinen marmorivaihtoehto olisi perinteinen Carraran marmori, joka tunnetaan Suomessa erityisesti Finlandia-talon ulkoverhoilusta.

Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi marmorin rinnalle on noussut kvartsi. Kysymys on marmoria kovemmasta ja kestävämmästä materiaalista, josta löytyy värivaihtoehtoja joka lähtöön. Eri valmistajilla on esimerkiksi marmorijäljitelmiä mitä erilaisimmilla sävyillä ja suonituksilla. Kvartsista on luonnon raaka-ainetta normaalisti yli 93 %.

Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, valitsisimme Statuario Venatoa muistuttavan Calacatta-kvartsikiven. Voimakkailla juovilla varustettu materiaali on vaihtoehdoista kuitenkin kaikkein kallein, minkä vuoksi olen ottanut harkintaan myös Carrara-marmoria jäljittelevän, pienijuovaisemman vaihtoehdon, joka olisi keskiharmaisiin kaapinoviin yhdistettynä mielestäni todella kaunis. Vaihtoehtoja löytyy useammalta valmistajalta. Värisävyt ja juovien tummuus vain vaihtelevat.

Compac Carrara

Silestone Lagoon

Technistone Supreme White

Silestone Blanco Orion

Silestone Lyra

Caesarstone Frosty Carrina

Silestone Snowy Ibiza

Cambria Torquay

Tulikivi Carrara

Louhi Carrara

Värimalleja vertailemalla on vaikea saada kuvaa siitä, millaiselta taso todellisuudessa näyttää. Oikeasti saman sävyisistä voi toinen kuvissa näyttää keltaiselta ja toinen harmaalta. Yllä olevista vaihtoehdoista on valikoitunut muutama suosikki, joista yksi on hienostunut Compac Carrara, jonka kävin jo katsastamassa lifestylekauppa TRE:ssä. Silmää miellyttävät myös vaihtoehdoista juovikkain, Silestone Blanco Orion, joka varsin tummasta kuvasta huolimatta on sävyltään vaalea ja Silestonen Snowy Ibiza. Ulkomaisten vaihtoehtojen lisäksi myös suomalaisten Tulikiven ja Louhi Kivitasojen toimittamat Carrara-jäljitelmät ovat nousseet suosikkien joukkoon. Pitää kuitenkin tehdä vielä kierros eri liikkeissä ennen päätöksentekoa.

Blanco Orion (vas.) ja Snowy Ibiza (oik.)

Keittiön suunnittelu ja keittiötoimittajan valitseminen on ollut rakennusprojektimme yksi suurista päätöksistä. Nyt se on tehty. Keittiö on vihdoin tilattu!

Talomme sisätilat ovat olleet toteutusta vaille valmiit jo viime vuoden elokuusta. Keittiö on ollut tähän pieni mutta tärkeä poikkeus. Vaikka keittiökin on muun talon sisustuksen tavoin sisustusarkkitehdin kanssa suunniteltu, on eri keittiötoimittajien kanssa käyty tämän jälkeen jatkosuunnittelu, joka on nyt onnellisesti päättynyt.

Valintamme on Kitzen. 

Kitzenin myymälä sijaitsee vanhassa teollisuusrakennuksessa Helsingin Punavuoressa.

Valintaan vaikutti moni asia, joista suomalaisuus, laadukkuus ja raikas brändi ehkä merkittävimpinä. Usein puhutaan asiakaspalvelusta, mutta ilokseni voin sanoa, että me saimme kaikissa keittiöliikkeissä erinomaista palvelua. Yhtenä ratkaisevana tekijänä oli myös kaappien väri ja ovien struktuurimaalattu pinta, jollaista ei muilta toimittajilta löytynyt.

Keittiöön haimme muotoa Kitzenin myymälässä esillä olevasta mustavalkoisesta kaapistosta. Minua viehätti kaapiston linjakkuus ja työskentelyalueen rajautuminen kaapiston keskelle. 

Kuva Kitzenin myymälässä esillä olevasta keittiöstä.

Entä se väri sitten? Nykyinen keittiömme on valkoinen, ja sama väri olisi epäilemättä sopinut myös vaaleanharmaan betoniseinän rinnalle. Jostain syystä minulla oli kuitenkin alusta asti kummitellut  päässäni mielikuva hieman betoniseinää tummemmasta, harmaasta keittiöstä. Juoksin jossain vaiheessa mallipalojen kanssa vertailemassa eri keittiöiden värityksiä, ja tutkimustyö johdatti minut valitsemaani väriin.

Vielä viime metreillä teimme keittiöön varsin suuria muutoksia. Minua huolestutti erityisesti säilytystilan määrä. Kaappitilan maksimoimiseksi seinän puoleista kaapistoa korotettiin vielä entisestään ja saarekkeen takapuolelle lisättiin kolme kaappia. Tällainen se keittiö nyt on.

Kitzenin Mari Norolan havainnekuva keittiöstämme, sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen suunnitelmien pohjalta.

Kuvassa näkyy keittiöön suunniteltu liesituuletin. Sen kohtalo on hieman vielä auki. Kattomallinen liesituuletin meille tulee joka tapauksessa, mutta alaslaskun verhoilun suhteen olemme vielä kahden vaiheilla. Viereiseen kirjastohuoneeseen on tulossa sommittelma pienikokoisia, jalavaviiluisia seinäkaappeja ja -hyllyjä. Liesituulettimen viiluverhoilu täydentäisi hyvin pikkukaappien väritystä. Toisaalta valkoinenkin voisi toimia. Saa nähdä, mihin lopulta päädymme.

Juuri nyt meillä on suunnittelun ytimessä mielestäni koko rakennusprojektin mielenkiintoisin osa. Keittiö. Rakastamme ruokaa ja ruuanlaittoa. Keittiö on meille kodin sydän, jossa vietämme suurimman osan perheen yhteisestä kotiajasta.

Keittiön suunnittelussa ajatuksemme on vähän erikoinen ja jopa koominen. Uuden keittiömme suunnittelun lähtökohtana nimittäin on vanha keittiömme. Olemme olleet todella tyytyväisiä nykyiseen keittiöömme, joka on Kvikin valikoimasta. Haluamme uudesta keittiöstä yhtä hyvän ja toimivan kuin nykyinen keittiömme.

Nykyinen keittiömme on Kvikin Mano-sarjaa. Uuni-mikroseinän ovet ovat puusepän käsialaa.

Uusi keittiö on toki monella tavalla hyvin erilainen, väriltään ja muodoltaankin, mutta toimivuuden toivoisimme olevan nykyistä luokkaa. Pientä päänvaivaa on aiheuttanut uuden keittiön hiukan pienempi koko, nimittäin säilytystilan osalta. Nykyisen keittiön kaltaisia, kattoon asti ulottuvia kaappeja ei tilaan oikein ole voinut suunnitella. Pöytäpintaa uudessa keittiössä sentään on jonkin verran nykyistä enemmän.

Keittiön suunnittelun alkumetrit otimme sisustusarkkitehtimme, Teemu Saukkosen kanssa. Hän tunsi hyvin vaatimuksemme edellisen projektimme tiimoilta, ja keittiö löysi nopeasti paikkansa toisen kerroksen pihan puoleisessa päädystä, jonne itsekin olimme sitä kaavailleet. Ideana on grillin, savustimen ja ehkä jopa pienen kesäkeittiön sijoittaminen pihalle ikään kuin keittiön jatkeeksi. Pihalle on keittiöstä lasiliukuovi, joten keittiö avautuu lämpimänä vuodenaikana kivasti pihan suuntaan. 

Sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen työpiirustus keittiöstä pihan puolelta katsottuna 

Toinen asia, josta olimme sisustusarkkitehtimme kanssa heti yhtä mieltä, on keittiökaappien väri. Itse olin jo hahmotellut meille Kvikin uutta, harmaata Tinta-keittiötä, kun yhteisessä palaverissamme myös Teemun ideaksi paljastui harmaa keittiö. Myöhemmin väriksi muotoutui värikoodi N496, jota vastaava väri löytyi myös keittiötoimittajien valikoimsta.

Kvikin harmaa Tinta-keittiö. Kuva: Kvik

Harmaaseen kaapistoon yhdistämme marmoripintaa jäljittelevät kvartsitasot. Seinustan välitila jätetään betonipintaan.

Keittiöaltaita meille tulee kaksin kappalein. Pidämme tärkeänä, että tiskaus ja ruuanlaitto on eriytetty kahteen paikkaan. Ruuanlaitossa tarvittavat elintarvikkeet pestään saarekkeen altaassa ja tiskit seinustan vieressä. Bioroskis löytyy saarekkeesta, ja astiat seinustan kaapeista. Vältymme tällä myös märkien vihannesten ja biojätteen liikuttelemisesta saarekkeen ja kaapiston välillä.

Ajatuksena oli keittiön hankkiminen jälleen Kvikistä, mutta matkan varrella mukaan on tarttunut kaksi muutakin varteenotettavaa kandidaattia. Toinen, uusi ja ilmeeltään moderni kotimainen Kitzen tuli sisustusarkkitehtimme suosittelemana ja perinteisempi Puustelli muiden ryhmäläisten kautta. Emme ole vielä tehneet ratkaisuamme, vaan viimeistelemme kunkin toimittajan tarjouksen mieleiseksemme ja kokonaisuuden perusteella teemme valintamme. Kaikissa on puolensa. Kvik on selvästi halvin. Kitzenistä minulla on toistaiseksi paras fiilis, ja Puustelli puolestaan on valikoimaltaan monipuolisin. Kaikista olen saanut tasapuolisesti erittäin hyvää palvelua.

Kitzenin Mari Norolan havainnekuva keittiöstämme, sisustusarkkitehti Teemu Saukkosen suunnitelmien pohjalta.

Keittiön suunnittelun yksi kulmakivistä on saareke. Kitzenin keittiön saareke (alla olevassa kuvassa) vastaa ilmeeltään hyvin läheisesti meille tulevaa saareketta: harmaat kaapit, valkoinen, marmoria jäljittelevä kvartsikomposiittitaso, valkoinen altakiinnitettävä tiskiallas sekä musta liesitaso. Meillä saareke on kolme metriä pitkä, melkein kaksinkertainen nykyiseen keittiöön verrattuna. Toisin kuin alla olevassa keittiössä, meillä tason on tarkoitus jatkua myös saarekkeen päädyissä, mutta voi olla, että kustannussyistä siitä vielä luovumme.

Seuraavassa kuvassa puolestaan Kitzenin myymälässä oleva harmaa, vetimetön keittiö, jollainen meille tulee, jos Kitzeniin päädymme. (Gaggenaun ihanat kodinkoneet jäivät meillä tosin haaveilun asteelle.)

Meinasi jo unohtua yksi keittiömme olennaisista elementeistä: liesituuletin. Meille on tulossa kattoon kiinnitettävä ja huippuimuriin liitettävä liesituuletin. Koska huonekorkeus tilassa on 3,4 metriä, ei liesituuletinta kuitenkaan kiinnitetä kattoon, vaan kattoon tehdään liesituulettimen kokoinen, alaslaskettu osa, jonka pohjaan liesituuletin kiinnitetään. Alaslaskuosan materiaali on vielä vähän auki. Vaihtoehtoina katon väri tai jalavaviilu, jota meille tulee eri muodoissa muualle asuntoon, myös keittiön viereiseen kirjastotilaan.