Vanhaan kaupunginosaan muuttavalla on yleensä varsin selkeä käsitys tai ainakin mielikuva siitä, millaiseen paikkaan tuleva koti tulee sijoittumaan. Töölö, Kallio, Kamppi, Kruununhaka - jo nimi luo mielikuvaa omanlaisestaan kaupunkikuvasta. Uuteen, vasta kehittymässä olevaan kaupunginosaan muuttavan sen sijaan voi olla hyvin vaikea hahmottaa, millainen tulevasta asuinalueesta lopulta tulee.
Alueen tulevana asukkaana minulle on muodostunut kuva Kalasatamasta toisaalta yhteisöllistä asumista tavoittelevana kaupunginosana ja toisaalta älykkäiden sähköverkkojen ja asukaslähtöisten kokeilujen mallialueena.
Kalasatamassa on lanseerattu erilaisia, edistyksellisiä tavoitteita eteenpäinvieviä hankkeita. On fiksua kaupunkia, fiksua työtä ja oppimista sekä älykästä kaupunkia. Syksyllä 2013 sai alkunsa Fiksu Kalasatama -hanke. Kalasatamasta on tarkoitus tehdä älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsinki Smart City - kaupunki, jossa ihmiset viihtyvät eikä ympäristöä tuhota. Resursseja säästämään on otettu avuksi uutta teknologiaa. Jo nyt Kalasatamassa on toiminnassa kaupungin omistaman yhtiön, Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n toteuttama jäteputkijärjestelmä. Kalasataman Palvelu Oy puolestaan hallinnoi korttelipihoja, muita yhteiskäyttöisiä tiloja, maanpäällisiä parkkialueita ja alueportaalia, Fisuverkkoa.
Yhtenä tavoitteena on esimerkiksi tarjota kaupunginosan asukkaille tunti lisää aikaa älykkäiden palveluiden avulla. Ajan säästöön pyritään sujuvan liikenteen, logistiikan ja toimivien lähipalveluiden avulla. Tällä hetkellä tämä kaikki tosin kuulostaa varsin kaukaiselta ottaen huomioon, että toistaiseksi ainoa julkinen liikenneväline alueella on metro. Tulevaisuus on onneksi jotain aivan muuta.
Kalasatamassa lanseeratut konseptit kuulostavat asukkaan näkökulmasta houkuttelevilta. Ajatuksena on, että älykkäässä kaupungissa on töitä mahdollista tehdä kotona, työpaikalla tai esimerkiksi muissa tiloissa kaupungilla. Yhtenä ideana on alueen tilojen joustava käyttöönotto. Esimerkiksi taloyhtiön kerhohuoneeseen voi tulevaisuudessa perustaa start-upin tai vieraskielisen opintopiirin. Myös koulun tilat avautuvat oppituntien jälkeen koko kaupunginosan käyttöön.
 |
| Kalasataman rakenteilla olevan koulurakennuksen tiloja pääsevät tulevaisuudessa käyttämään muutkin kuin lapset. |
Yksi merkittävä osa älykästä Kalasatamaa on kansainvälisestikin merkittävä, Suomen ensimmäinen älykkäiden energiajärjestelmien mallialue. Siihen kuuluu mm. älykkäät, uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävät energiajärjestelmät, Suvilahden aurinkovoimala, kodin etäohjauspalvelu ja yhteiskäyttöiset sähköautot. Fiskarin ja Fregatin kortteleiden kerrostaloissa on esimerkiksi käytössä veden ja energiankulutuksen ohjaus- ja raportointijärjestelmä, jossa asukkaat saavat reaaliaikaisen tiedon siitä, paljonko vettä ja sähköä huoneistossa kuluu. Älykkäät energiajärjestelmät -hankkeessa ovat mukana Helen, ABB, Helen Sähköverkko ja Fingrid.
 |
| Fiskarin korttelin kerrostalorakennus, taustalla Hanasaaren voimalaitos |
Myös alueen asukkaat ja työntekijät on otettu mukaan innovoimaan uutta, älykästä kaupunginosaa. Hankkeeseen kuuluu Nopeiden kokeilujen ohjelma, jonka ensimmäinen kierros on auki 30.10.2015 asti. Teemoina uudenlaiset kaupunkitilat, tilojen yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys sekä resurssiviisas energiakäyttäytyminen. Ohjelmaan valitaan 3-5 kokeilua 30 000 euron kokonaishankintamäärällä. Aiheesta lisää Fiksu Kalasatama -nettisivuilla.
0 kommenttia :
Lähetä kommentti